Roope Luhtala

Maanomistusta tulisi verottaa huutokauppapohjaisesti

Georgistit kannattavat yhteiskuntamallia, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä.

 

On perusteltua että (esim. talonsa allaolevan) maa-alueen voi varata itselleen, mutta koska varaaminen estää muita ihmisiä hyödyntämästä samaa aluetta, tulisi tätä yksinoikeutta tietyn alueen hyödyntämiseen verottaa kyseisen alueen arvon mukaan.


Arvon määrittäminen kullekin maa-alueelle on ongelmallista, mutta se voitaisiin jättää omistajan tehtäväksi seuraavan mallin mukaisesti:

 

1. Tietyin aikavälein (esim. vuoden tai useamman vuoden välein) kunkin maa-alueen nykyinen omistaja ilmoittaa alueelle itsemäärittämänsä arvon. Valtio perii tästä ilmoitetusta arvosta tietyn veron (esim. 1% ) kyseiseltä ajanjaksolta.

 

2. Maa-alueille ilmoitetut arvot ovat julkisia. Mikäli joku ulkopuolinen katsoo että alue on arvokkaampi kuin mitä omistaja ilmoitti, voi hän jättää alueesta ostotarjouksen.

 

3. Alkuperäinen omistaja voi tämän jälkeen korottaa alueelle määrittämäänsä arvoa. Tällöin omistaja joutuu myös varautumaan korkeampaan veroon, sillä alueen arvo nousee.

 

4. Mikäli alkuperäinen omistaja ei korota tarjoustaan, ja korkeamman tarjouksen tehnyt maksaa tarjoamansa summan + summaa vastaavan veron valtion tilille, siirtyy alue korkeamman tarjouksen tehneen tahon omistukseen verotuskauden päättyessä, ja entinen omistaja saa korotetun kauppasumman korvaukseksi alueestaan.

 

5. Maa-alueella sijaitsevan omaisuuden myymisestä voivat alueen myyjä ja ostaja sopia keskenään. Mikäli omaisuuden hinnasta ei päästä sopimukseen, on myyjällä oikeus purkaa alueella olevat rakennukset, ja kuljettaa ne sekä muu irtain omaisuus pois.

 

Esitetty malli ratkaisee monia nykyisen maanomistuksen ongelmia:

- Maa-alueiden käyttö tehostuu, sillä arvokasta maata ei kannata pitää vajaakäytössä. Alueet päätyvät helpommin sellaisille omistajille, jotka keksivät niille tuottavinta käyttöä.

- Yhteiskunnan maanostojen korruptioriski alenee. ja pakkolunastuksista voidaan monissa tapauksissa luopua.

- Yhteiskunta saa kohonneen veron muodossa takaisin osan maan ansiottomasta (eli yhteiskunnan kaavoitus- ja liikennepolitiikan seurauksena tapahtuneesta) arvonnoususta.

 

Jotta maanomistajille ei koidu turhaa vaivaa maansa arvon pienistä korotuksista, voidaan ulkopuolisten tarjousten määrätä olevan esim. vähintään 10% alkuperäisen omistajan hinta-arviota korkeampia.

 

Maan arvon verottaminen on parempi verotusmuoto kuin tuloverotus, sillä tulojen verottaminen laskee motivaatiota tehdä työtä. Hong Kongissa maan arvon verotus muodostaakin jopa 35% verotuloista. Suomessa huutokauppapohjaista mallia sovelletaan jo yksinoikeuksiin käyttää tiettyä radiotaajuutta. Esitetty verotusmalli ei edusta Edistyspuolueen virallista kantaa.

 

Veromallista on kirjoitettu myös yksityiskohtaisempi kuvaus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Jukka Mäkinen

Tämä kyllä mahdollistaa rikkaiden pakkolunastukset köyhien maapläntteihin.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Olishan se varakkaan kannanlta varmasti mukava. Pääsisi siitä köyhästä ja hankalasta mökkinaapurista eroon ihan kätevästi.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Köyhät saavat maa-alueistaan myyntihinnan, joka oli heidän omaa arviotaan korkeampi, joten köyhyys vähenee.

Käyttäjän tuomaslantto kuva
Tuomas Lantto

Eli mikäli eläkeläispariskunta arvio vuosikymmenten mittaan rakkaudella rakentamansa kesäpaikan arvoksi vaikkapa 100000, koska pystyvät maksamaan siitä veroja 1000 euroa vuodessa, no naapuri on saanut vaikkapa lottovoiton ja korottaa tontin arvon vaikka kahteensataan tuhanteen, tietäen naapureiden heikomman taloudellisen aseman. Näin kesäpaikka vaihtoi omistajaa, eli jos on tarpeeksi rahaa voit ostaa mitä haluat?
Tokihan eläkeläispariskunnalla olisi sitten parisataa tuhatta rahaa, mutta olisivatko he oikeasti sen rikkaampia? Saatikka onnellisempia?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Jos eläkeläispariskunnalla ei ole varaa maksaa 1000 euron sijasta 2000 euroa maanomistusveroa verotuskaudella, niin heillä on lottovoittajan rahoille luultavasti tarvetta.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Jotkut saattavat pärjätä pienemmälläkin rahalla, pelkkään maahankin saattaa liittyä arvoja joita ei ole mitattavissa rahalla.

Toisaalta se mikä on toiselle tuottavaa käyttöä maalle, ei välttämättä ole toiselle.

Jari Jakonen

On tehtävä havaintoja, on ajateltava, on leikkien luotava uutta maaperää. Monen monelta kantilta käsin herkeämättä.

Ja leikkiminen on luonteeltaan esittävää – ilman mukaansa tempaavaa esitystä ei synny eikä ole mitään.

-

Erään Mikä Maailmaa Liikuttaa porukkamme proggiksen yhteydestä avautui seuraava sanastelu:

”Pyhittäkää viideskymmenes vuosi ja julistakaa maanne kaikille asukkaille yleinen omistusoikeuksien palautus. Se vuosi on riemuvuosi. Silloin jokainen maansa menettänyt saa sen jälleen haltuunsa.

Jos myytte maata toisillenne tai ostatte sitä, älkää tavoitelko kohtuutonta hyötyä. Maksakaa toisillenne sen mukaan, montako vuotta on seuraavaan riemuvuoteen, ja määrätkää myös myyntihinta jäljellä olevien satovuosien luvun mukaan. Mitä enemmän satovuosia on jäljellä, sitä korkeampi on hinta, ja mitä vähemmän on vuosia, sitä alempi on hinta, sillä myyjä ei myy maataan, vaan ainoastaan tietyn määrän satoja.

Maata myytäessä myyjällä säilyy oikeus lunastaa se takaisin, sillä maa on minun ja te olette ikään kuin siirtolaisia ja muukalaisia. Älkää pyrkikö hyötymään toistenne kustannuksella, vaan pelätkää Jumalaa.”

Jan Gustafsson

Tunnetko ketään jolta on ostettu maat pakkolunastamalla tai pakkolunastuksella uhkaamalla? Ehdotuksesi tarkottaisi että kaikki maanomistajat joutuisivat elämään jatkuvan pakkolunastuksen uhan alla.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Kyseessä ei ole pakkolunastus, vaan maa-alueen omistaja voi halutessaan nostaa omaa arviotaan maan hinnasta, jolloin omistus säilyy hänellä.

Jan Gustafsson

Vastaa nyt kuitenkin kysymykseen, tunnetko ketään joka on joutunut myymään maansa vasten tahtoaan?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #9

Jos yrität osoittaa että pakkolunastuksia tehdään Suomessa harvoin, niin se onnistuu paremmin mikäli etsit tiedon vuosittaisesta pakkolunastusten määrästä, ja lisäät sen kommentteihin.

Jan Gustafsson Vastaus kommenttiin #10

En yritä esittää että niitä tehdään harvoin, vaan olen kiinnostunut tietämään onko sinulla käsitystä siitä miten pakkolunastus tai sen uhka vaikuttaa yksittäiseen maanomistajaan?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #11

Jos olet sitä mieltä että kirjoituksessa ei käsitelty riittävästi maanomistuksen menettämisen uhkaa, ja sinulla on näkemys lisättävistä näkökohdista, niin ole hyvä ja lisää kommentteihin nämä näkemykset.

Jorma Kassinen

Se on tuo maakaari ja omaisuuden suoja sen verran vanha ja vahva lainkohta että se on tärkeämpi kuin demokratia, oikeuslaitos, poliisi, sota, valtio tai oikeastaan mikään muu.

Mutta eikö sitäkin joku kommunisti aina sillointällöin halua muuttaa.
1700-luvulta saakka hyväksi todettua lakia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Mikä on mielipiteesi kiinteistöverosta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinteist%C3%B6vero

Jos huutokauppapohjainen maanomistusvero otettaisiin käyttöön, kiinteistöverosta voitaisiin mielestäni luopua.

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

De facto jokainen säädetty vero on tullut jäädäkseen, oli se sitten muka väliaikainen tai ei.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Esittämäsi ajatusleikki on erittäin mielenkiintoinen. Voisi arvata, että se myös pitää loogisesti kun on kyse sellaisista maa-alueista, joita nykyään ajatellaan yksityisomisteisina.

Mikä on georgismin maanomistuksen logiikka niillä maa-alueilla, jotka nykyisin ajatellaan valtion tai kaupungin omistamiksi? Voimme tarkastella vaikkapa tienpätkää, jota pitkin ajetaan 50:een asuntoon ja jolla kulkee päivittäin kaksi rekkaa, yksi taksi, bussivuoro kerran tunnissa ja 200 kevyen liikenteen käyttäjää läpikulkumatkalla. Määrittelevätkö nämä tienkäyttäjät jotenkin kollektiivisesti tälle tiealueelle jonkin arvon?

Kuinka maisemaan tulisi suhtautua? Voisiko se mennä niin yksinkertaisesti, että lasken oman näkemykseni mukaisen arvon ikkunasta avautuvalle näkymälle ja maksan siitä 1% veroa? Siis, jos joku haluaa tuon maiseman "pilata" tai ylipäänsä ottaa käyttöön, niin hän joutuisi maksamaan kaikille maisemaa katseleville satakertaisesti heidän maksamansa vuosiveron.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Valtio voisi rajata tietyt alueet (tiet, kansallispuistot, virkistysalueet) menettelyn ulkopuolelle. Maisema kuuluu katsottavaan maa-alueeseen, ja sen katsominen on ilmaista, mutta omistamisesta täytyy maksaa.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"katsominen on ilmaista, mutta omistamisesta täytyy maksaa"

Varsinaista omistustahan ei ole? Lähinnä kysymykseni liittyvät siihen, että saanko _halutessani_ ostaa jonkin maa-alueen osittain? Katseltavaksi tai läpikuljettavaksi? Tai siis tottakai saan ainakin yhdessä muiden samanmielisten kanssa.

Tuo rajaaminen ei kyllä oikein sovi tämän ideologian piiriin.

Olisiko muuten aivan aluksi jokin iso yleinen huutokauppa?

Jari Teräväinen

Omistamisesta maksat jo nytkin, kun ostat maksat varaisiirtoveron, ja sitten mahdollisen kiinteistovero, kun myyt maksat mahdollisesti luovutusvoiton ...

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Jostain syystä blogista tulee mieleen lautapelisäännöt :)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Joillekin on elämä näköjään pelkkää lautapeliä!

Toimituksen poiminnat