Roope Luhtala

Perustulo vai sosiaaliturvatili

Kansalaisaloitteeseen perustulon puolesta ollaan aloittamassa nimienkeruuta 1.2.2013 alkaen. Perustulon sijasta suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä voisi perustua myös sosiaaliturvatiliin. Sosiaaliturvatilin hyödyt verrattuna perustuloon ovat seuraavat:

 

1. Sosiaaliturvatili kannustaisi työssäkäyviä työntekoon paremmin kuin perustulo. Vaikka perustulo kannustaa sosiaalitukia saavia työntekoon nykyistä paremmin, laskisi se työssäkäyvän enemmistön työmotivaatiota, sillä työhalukkuuteen vaikuttava marginaalivero nousisi

 

Vihreiden perustulomallissa marginaalivero olisi 39% 50000 euron vuosituloihin asti ja 49% sen ylittävältä osalta (sis. kunnallis- ja valtionverotuksen). Perustulo nostaisi työssäkäyvien marginaaliveroa ja laskisi työmotivaatiota verrattuna nykytilanteeseen. Koska suurin osa ammatissa toimivista maksaa veroja enemmän kuin he saisivat perustuloa, olisi perustulo heidän kannaltaan turhaa rahan edestakaisin siirtelyä.

 

Sosiaaliturvatilin omistajalla olisi kannustin pitää työttömyysjaksonsa lyhyinä, sillä työttömyysturva maksettaisiin omalta tililtä, ja tilille kertyneitä säästöjä saisi takaisin eläkeiässä. Vastikkeettoman työttömyysturvan (kuten myös perustulon) saajilla ei ole vastaavaa kannustinta vähentää saamiaan tukia. Vaikka sosiaaliturvatilimallissakin veroaste voisi olla korkea, maksetut verot päätyisivät kuitenkin verojen maksajan omalle tilille jossa ne hyödyttäisivät maksajaa, eikä sosiaaliturvatilimallin korkea veroaste näinollen vähentäisi työmotivaatiota yhtä paljon kuin samansuuruinen nykyinen tuloveroaste.

 

2. Sosiaaliturvatili voitaisiin laajentaa kattamaan terveydenhoitokustannukset, jolloin se tehostaisi Suomen terveydenhoitoa. Tili loisi kansalaiselle motivaation pitää terveydenhoitokulunsa matalina, samoin kuin se motivoi pitämään oman työttömyyden kulut matalina. Omien sosiaaliturvatilisäästöjen käyttömahdollisuuksien laajentaminen terveydenhoitokuluihin myös nostaisi työmotivaatiota, sillä tällöin tilille säästetyt verot olisivat henkilölle arvokkaampia. Sosiaaliturvatili on vähentänyt Singaporessa terveydenhuollon kustannuksia huomattavasti.

 

3. Sosiaaliturvatili toimii käytännössä. Tili on ollut Singaporessa käytössä jo vuosikymmeniä, eikä siellä ole nähty tarpeelliseksi ottaa tilin rinnalle myös perustuloa.

 

Sosiaaliturvatili on perustulon kanssa päällekkäinen siten, että kumpikin takaa minimielintason mikäli henkilö jää työttömäksi. Mikäli veroja kerätään sekä perustuloa varten että sosiaaliturvatilille, nostaa tämä veroastetta huomattavasti. Sosiaaliturvatilin ja perustulon ylläpitäminen toistensa rinnalla ei siis ole kovin tehokasta, ja sen sijaan että järjestelmät toimisivat rinnakkain, kannattaisi sosiaaliturvajärjestelmä perustaa mielummin jomman kumman niistä varaan.

 

--

 

Joidenkin mielestä on epäliberaalia pakottaa ihmiset säästämään rahaa sosiaaliturvatililleen, ja olisi parempi ratkaisu että jokainen voisi hoitaa sosiaaliturvansa vapaaehtoisella säästämisellä tai vakuutuksella. Vapaaehtoisen säästämisen ongelmana on kuitenkin se, että mikäli valtio tai kunta joka tapauksessa tarjoaa sosiaaliturvaa esim. työttömäksi jäävälle, ei työssäkäyvien kannata säästää rahaa tai maksaa vakuutusmaksuja, mikäli omat säästöt tai vakuutuskorvaukset vähentävät julkisen sektorin tarjoaamaa sosiaaliturvaa. Vaikka pakotettu säästäminen on sinänsä epäliberaalia, se kuitenkin kompensoi toista markkinavääristymää, eli julkista sosiaaliturvaa.

 

Jos perustuloa haluttaisiin jakaa sosiaaliturvatilijärjestelmän rinnalla, voitaisiin perustulo ehkä rajata vain sellaisille, joiden sosiaaliturvatilin saldo on nollassa, jolloin perustulon kustannukset jäisivät pieniksi. Sosiaaliturvatilin avulla olisi mahdollista muuttaa myös sosiaaliturva lainaperusteiseksi, eli niille, joiden tili on nollassa, jaetut tuet voitaisiin vähentää tilin nollasaldosta, jolloin tili menisi miinukselle. Mikäli nämä henkilöt myöhemmin alkaisivat ansaitsemaan rahaa, voitaisiin tuloja verottaa korkeammalla veroprosentilla kunnes tilisaldo on taas positiivinen.

 

Sosiaaliturvatili on perustuloa liberaalimpi ratkaisu toteuttaa sosiaaliturva, sillä se vastaa ihmisten vapaaehtoisesti käyttämää tapaa järjestää oma sosiaaliturvansa, eli säästämistä pahan päivän varalle. Sosiaaliturvatilin mahdollistama lainaperusteinen sosiaaliturva vastaa myös yleistä vapaaehtoista auttamismuotoa, eli ihmiset eivät yleensä anna rahaa vastikkeettomasti sitä tarvitsevalle, vaan mielummin lainaavat.

 

Olli Kärkkäinen on aiemmin kirjoittanut hyvin perustulon kannustinvaikutuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Puolitetaan verot, niin muut asiat hoituu siinä sivussa. Sitten kannattaa mennä tienaamaan oikeasti.

Pekka Heliste

"Sosiaaliturvatili on vähentänyt Singaporessa terveydenhuollon kustannuksia huomattavasti."

Singaporessa kuluihin vaikuttaa ennen kaikkea keskitetty ohjaus ja tehokas koordinaatio valtion toimesta.Yksityisenkin sektorin toiminta on säänneltyä ja seon osa terveydenhoitojärjestelmää

Toinen vaikuttava tekijäon yhteiskunnan keskittynyt rakenne
Espoon,Vantaan ja Helsingin kokoisella alueella asuu 5 miljoonaa asukasta
Esim sairaaloita Suomessa on satoja, Singaporessa muutami

Sosiaaliturvatili kattaa vain terveydenhoidon omavastuuosuuden,n 20 %
terveyspalvelut ovat muuten 80 % valtion subventoimia. Tuon subventoidun palvelun päälle asiakas voi ostaa omilla rahoillaan lisäämukavuutta ja yksityisyyttä kuin haluaa.

Tuosta henkilökohtaisesta tilistä joutuu myös maksamaan myös läheisten sairaskuluja,jos heidän tilinsä on nolla

Kassasta voi nostaa rahaa eläköityessä,mutta osa on säästettävä vanhuutta varten.Harvallaon nostettavaa

Liäski Singaporessa on rahastot rahastottomia, invalideja ja vanhuksien terveydenhoitoa varten

Pekka Heliste

"Sosiaaliturvatilin omistajalla olisi kannustin pitää työttömyysjaksonsa lyhyinä, sillä työttömyysturva maksettaisiin omalta tililtä, ja tilille kertyneitä säästöjä saisi takaisin eläkeiässä. Vastikkeettoman työttömyysturvan (kuten myös perustulon) saajilla ei ole vastaavaa kannustinta vähentää saamiaan tukia. Vaikka sosiaaliturvatilimallissakin veroaste voisi olla korkea, maksetut verot päätyisivät kuitenkin verojen maksajan omalle tilille jossa ne hyödyttäisivät maksajaa, eikä sosiaaliturvatilimallin korkea veroaste näinollen vähentäisi työmotivaatiota yhtä paljon kuin samansuuruinen nykyinen tuloveroaste."

Ongelma on , ettei työttömyys jakaannu tasan vaan hyvin epätasaisesti.
Niinpä syntyisi ylirahastointia toisille ja suurelle joukolle alirahastointia tai rahaston maksut nousisivat taivaisiin.

Työttömyys kohdistuu pienituloisiin, vähiten koulutettuihin,joiden palkka ei riitä nytkään täysin elämiseen.

Käyttäjän nuuttihyttinen kuva
Nuutti Hyttinen

Noista kahdesta vaihtoehdosta sosiaaliturvatili on ehdottomasti vähemmän typerä vaihtoehto. Perustulomalli johtaisi helposti käytännössä Aku Ankan "Kun taivaalta satoi rahaa" -tarinaa vastaavaan tilanteeseen. Vihreiden ja vasureiden ajamat "toimeentulotuki ja asumistuki säilyisivät perustulon lisänä" -vaihtoehdot tarkoittavat käytännössä sitä, että vuokrat nousevat perustulon verran ja sitten päästäänkin korotuskierteeseen, jossa lopulta ne, jotka eivät tee töitä, saavat nauttia parhaasta elintasosta.

Jos taas perustulon käyttöönotto tarkoittaisi toimeentulotuen ja asumistuen poistamista (mikä mielestäni olisi ainoa syy ottaa perustulo käyttöön -> ohjata yhteiskunnan varoilla elävät ottamaan vastuuta omista asumiskustannuksistaan) ja taso määritettäisiin kohtuullisia asumiskustannuksia vastaavaksi, silloin päädyttäisiin toiseen mielenkiintoiseen kannustinloukkuun. Määriteltiinpä perustulo millaiseksi tahansa, kiinteät elinkustannukset ovat pienimmät niillä, joilla on kokonaan maksettu omistusasunto, ja heidän tarpeensa/motivaationsa tehdä töitä olisi perustulon seurauksena pienin.

Jos perustulo olisi 1000e/kk ja veroaste 80%, juuri kenenkään, jolla on omistusasunto, mutta ei kalliita harrastuksia, ei kannattaisi tehdä töitä. Varmaan kovin montaa, jotka tällä hetkellä tekevät 40-tuntista tai pitempää viikkoa, eivät erityisemmin rakasta työtään ja saavat siitä palkkaa esimerkiksi 4000e/kk bruttona, ei kiinnostaisi juuri jatkaa työntekoa, jos siitä jäisi käteen perustulon päälle 800e/kk nettona. Tuossa tilanteessa ainakin omalla kohdalla tulisi mieleen vaihtoehto, jossa myisin asunnon ja muuttaisin vaikkapa Patagoniaan, jossa Suomesta joka kuukausi tilille tipahtava toimintatonni riittäisi kevyesti elinkustannuksiin. Jos pingviinien seuraan kyllästyisi, toinen vaihtoehto olisi keskittyä harrastepohjalta elinikäiseen oppimiseen ja opiskella yliopistolla kaikki vähänkään kiinnostavat tutkinnot. Moni muu keksisi varmaan huomattavasti luovempiakin ratkaisuja.

Lyhyellä tähtäimellä perustulon käyttöönotosta seurauksena olisi siis se, että ne, joilla on asiat hyvin, voisivat lopettaa työnteon ja keskittyä harrastuksiin tai vaihtaa maata toimintatonnin voimin. Pitkällä tähtäimellä tästä ilmiöstä seuraisi ennennäkemätön työvoimapula, yhteiskunnan rahoituspuolen totaalinen mureneminen ja sen seurauksena kurjistuminen. Kun perustulon vaatijat, joiden suunnitelmissa mitä ilmeisimmin on lopettaa työnteko kokonaan ja antaa muiden elättää, huomaisivat, ettei elatukseen enää tulekaan mistään rahaa, vaan he elävät keskenään slummissa eikä mistään tule ruokaa, sillä voisikin olla varsin mielenkiintoisia seurauksia. Jonkinlainen vallankumous lähes varmasti, ja sen jälkeen Zimbabwea muistuttava tilanne, jossa omaisuus ja tuotantovälineet on sosialisoitu, mutta niistä ei ole mitään iloa, kun kukaan ei viitsi ja/tai osaa tehdä niillä mitään hyödyllistä.

Iiro Laiho

Varmasti tulee suuria ongelmia, mikäli perustulo asetetaan noin järjettömän korkealle. Vastaavanlaisia ongelmia epäilemättä tulisi myös, mikäli nykyisenkaltaisen sosiaaliturvan taso asetettaisiin hirmuisen korkealle. Mutta onneksi niin ei ole pakko tehdä.

Risto Koivisto

Sosiaaliturvatiliä ja perustuloa koskee sama kysymys: Mihin Suomi sellaisia tarvitsee. Sosiaaliturvatili tarkoittaisi hyvinvointiyhteiskunnan viimeisimpienkin rippeiden purkamista. Perustulo keksittiin vaalitäkyksi. Osmo Soininvaran viitoittama sosiaalipolitiikka ei ole koskaan sisältänyt myötätuntoa. Valitettavasti myös Vasemmistoliitto on omaksunut soininvaaralaisen sosiaalipolitiikan aineksia. Nämä oikeiston tilit ja viherpunaisten tulot ovat irvokkaita näpertelyjä maassa, jossa lähes joka seitsemäs ihminen elää köyhyydessä. Meille tarvitaan malli, joka poistaa kokonaan köyhyyden. Se on yksinkertainen malli. Siihen tarvitaan vain oikea valtion budjetti ja sen mahdollistama arvovalita. Siis: perustoimeentuloturva, kuten Kelan maksama työttömyyskorvaus tasolle yksi euro yli köyhyysrajan. Se on tällä hetkellä 1228,- euroa, brutto.
Sillä ei kukaan vielä juhli, mutta voi elää juuri ja juuri kansalaisen arvolle sopivalla tavalla. Tämän mallin rinnalle tarvitaa minimipalkkalaki, joka turvaa työssäkävijöille asiallisen palkan. Olen toiminut yhdyskuntatyöntekijänä pitkäaikaistyöttömien parissa. En ole tavannut yhtäkään työtöntä, joka ei tartoisi tehdä mielekästä ja motivoivaa työtä. Hyvä sosiaaliturva ei vähennä työvoiman saatavuutta.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

"Nämä oikeiston tilit ja viherpunaisten tulot ovat irvokkaita näpertelyjä maassa, jossa lähes joka seitsemäs ihminen elää köyhyydessä. Meille tarvitaan malli, joka poistaa kokonaan köyhyyden. Se on yksinkertainen malli. Siihen tarvitaan vain oikea valtion budjetti ja sen mahdollistama arvovalita. Siis: perustoimeentuloturva, kuten Kelan maksama työttömyyskorvaus tasolle yksi euro yli köyhyysrajan. Se on tällä hetkellä 1228,- euroa, brutto.
Sillä ei kukaan vielä juhli, mutta voi elää juuri ja juuri kansalaisen arvolle sopivalla tavalla."

No huh huh. Niin sanottu suhteellinen köyhyysraja määritellään prosenttiosuutena keskituloista, jolloin suhteellinen köyhyys ei koskaan poistu, koska sosiaaliturvan nostaminen nostaa keskituloa ja edelleen köyhyysrajaa. On se matematiikka ihmeellistä.

Suhteellinen köyhyys on muutenkin todella huono mittari. Vaikka Suomen bkt ja palkkataso lähtisivät rakettimaiseen kymmenien prosenttien vuosittaiseen nousuun ja työttömyys saataisiin painettua kahteen prosenttiin, niin silti riittäisi vouhkaajia siitä, kuinka meillä 10%-15% kansasta elää köyhyydestä. Kaksi kolmesta suomalaisesta aikuisesta kuuluu tälläkin hetkellä maailman rikkaimpaan 1% joukkoon ja loputkin, jopa pienimmällä sosiaaliturvalla elävät, mahtuvat helposti maailman rikkaimpaa 10% joukkoon. Sellaista köyhyys Suomessa.

Minä voin tämän sanoa ihan substanssin kera. Meidän perheeseemme kuuluu kaksi aikuista (pienituloinen yrittäjä ja opiskelija) sekä kouluikäinen lapsi. Tulomme "oikeuttavat" meidätkin kuulumaan tuohon viralliseen köyhíen joukkoon. Kuitenkaan meiltä ei mitään puutu, ruokaa on joka päivä ja asutaan Suomen viiden suurimman kaupungin joukkoon kuuluvan kaupungin alueella saunallisessa rivitalo kolmiossa. Se on niin kovin suhteellista tuo "suhteellinen köyhyys". En sitten tiedä mikä on kommentoijan mielestä "kansalaisen arvolle sopiva tapa elää", mutta ilmeisesti meidän tapamme, johon olen tyytyväinen, ei sitä ole, sillä tulomme alittavat virallisen köyhyysrajan.

Toki ideansa olisi siinä mielessä hyvä, että oletan, että se sisältää kaikkien muiden tukien lakkauttamisen, jolloin byrokratia kevenee.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

"En ole tavannut yhtäkään työtöntä, joka ei tartoisi tehdä mielekästä ja motivoivaa työtä. Hyvä sosiaaliturva ei vähennä työvoiman saatavuutta."

Varmasti jokainen haluaa mielekästä tekemistä, mutta onko mielekäs ja saatavilla oleva työ sama asia on sitten aivan toinen juttu. On toki täysin ymmärrettävää, että jokainen pyrkii optimoimaan oman tulotasonsa ja tämä koskee myös sosiaaliturvan varassa eläviä.

Se, että työttömän kannattaa odottaa sitä mielekästä työtä sen sijaan, että ponnistelee eteenpäin vähemmän mielekkään työn kanssa, on osa ongelmaa. Pitkittyneen työttömyyden aiheuttamat ongelmathan ovat sosiaalipoliittisesti yleisesti tiedettyjä ja sosiaaliturvatilin tyyppisten ratkaisujen hyödyt kohdentuvat juuri niihin, jolla ei kausiluontoisestikaan ole tai ole ollut niitä ns. mielekkäitä töitä tarjolla. Se raha on silloin itseltä pois.

Risto Koivisto

ALPI VIRTANEN EREHTYY. Hän olettaa, että köyhyysraja märitellään prosenttiosuutena keskitulosta, jolla hän ilmeisesti tarkoittaa kaikkien kansalaisten tulojen keskiarvoa. Niin asia ei ole. Käytössä olevan köyhyysrajan on määritellyt Euroopan tilastolaitos EUROSTAT.
Sen mukaan köyhyysraja on 60 prosentti maan mediaanitulosta. Mediaanituloa saa se henkilö jonka ylä ja alapuolella on yhtä monta tulonsaajaa. Esittämäni ajatus ei siis nostaisi köyhyysrajaa. Ruokaa Suomessa pitäisikin olla joka päivä, mutta valitettavasti ei nykyisellään kaikilla ole. Siitä todistavat seurakuntien "leipäjonot".
Virtanen ei ole maksanut rivitalokolmiotaan, mikäli elää köyhyysrajan alapuolella. On myös muistettava, että nykyisin suuri joukko ihmisiä, esim. työttömiä ja eläkeläisiä elää huomattavasti tuon köyhyysrajan alapuolella.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Oletko koskaan kuullut vuokralla asumisesta? Itse et määritellyt mitä eri köyhhyden mittareista käytät. Todellinen köyhyys on Suomessa todella vähissä. Sellainen "köyhyys" taas on yleistä, ettei osata hallita kuluja, tehdä ruokaa edullisesti ja asutaan aivan liian kalliilla alueella tuloihin nähden. Niin ja erityisen yleistä on köyhyys, jossa ostetaan reilusti enemmän viinaa ja keskiolutta, mihin tulotaso oikeasti riittäisi.

Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.

Toinen käytetty suhteellinen raja on muuten 40% keskitulosta, johon tuo sinun antamasi lukema osuu hyvin. Köyhyyden mittaamiseen tarvitaan aivan uudet mittarit, jotta pysyttäisiin totuudessa. Vasemmisto ei tätä tietenkään halua, sillä heiltä ennen pitkää puolittuu äänestäjien määrä.

Enkä minä suoranaisesti erehtynyt. Itsekin käytät suhteellista mittaria ilmeisesti, mutta et suostu sitä sanaa käyttämään.

Käyttäjän cessu kuva
Kenneth Oksanen

Mielenkiintoinen ajatus. Onko jossain luettavissa koko ehdotus Suomen olosuhteisiin sovitettuna, ja jonkinlainen ehdotus miten nykyinen sosiaaliturvaviidakko saataisiin siirtymään tuohon malliin? Nykyisellään tämä herättää paljon kysymyksiä, esimerkiksi maksetaanko sosiaaliturvatilille verotetuista tuloista, vai maksetaanko tulovero varoja nostettaessa? Onko sosiaaliturvatili ulosmitattavissa? Entä voiko sitä kautta suorittaa oikeuden määräämiä vahingonkorvauksia, sakkoja, tms.? Voiko sitä jättää perinnöksi (osittain tai kokonaan)? Onko puolisolla avio-oikeus sosiaaliturvatiliin, jne.?

Risto Koivisto

SUHTEELLINEN KÖYHYYS tarkoittaa sitä, että köyhyyttä tarkastellaan sen yhteiskunnan puitteissa, jossa eletään. EUROSTATIN määritelmä köyhyysrajaksi on tässä mielessä erinomainen.
Olen kuullut vuokralla asumisesta. Parhaillaan asun sellaisella. En pidä
ylellisyytenä sitä, jos Alpi Virtasen nelihenkisellä perheellä on kolmio asuntonaan.
Pahoittelen, jos olen tullut paljastaneeksi Alpin perheen elävän köyhyysrajan alapuolelle. Mitähän nyt naapuritkin Virtasista sanovat?

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Ensinnäkin, mikäli osaat lukea, perheemme on kolmihenkinen ja toiseksee paljastin ihan itse asuvani perheineni tällä hetkellä virallisen köyhyysrajan alapuolella. Olen myöntänyt tämän julkisesti tänä syksynä useita kertoja ja olen ylpeä siitä kuinka hyvää elämää elämme näillä olemassa olevilla tuloilla. Jos naapurit taas ovat jotain muuta kuin ihailevaa mieltä, niin heillä on siihen täysi oikeus eikä se minua hetkauta.

Köyhyys pitääkin osittain suhteuttaa olemassa olevaan yhteiskuntaan, mutta täällä se suhteutetaan väärin. Sinua mahtaa harmittaa, että annoin, itsestäni ja perheestäni, elävän esimerkin köyhyysmäärittelyn huonosta jamasta.

Olen ylpeästi "köyhä". Sitaatit siksi, että virallisesta määrittelystä huolimatta en koe olevani köyhä. Korkeintaan pienituloinen.

Käyttäjän SuperNinjaTurtle kuva
Tuomo Järvelä

Singaporen sosiaaliturvatilin soveltaminen Suomeen on hieno ajatus. Siinä on perustulosta puuttuva keskeinen elementti: omavastuullisuus. Minua on pitkään härnännyt perustulokeskustelussa sen muuttuminen mantraksi, jossa oletus on että se ratkaisee joukon ongelmia, jotka ovat varsin irrallisia perusturvan toteuttamismuodosta.

Minusta perustuloajattelussa on hyviä elementtejä, joita voitaisiin hyödyntää perusturvan kehittämisessä yksilöllisempään suuntaan, jotta voidaan poistaa kannustinloukkuja, mutta varsinaisena kokonaisratkaisuna sosiaaliturvatilin tyyppinen ratkaisu on merkittävästi parempi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Osoitat hyvää ajattelua siinä, että et pidä perustulon negatiiviseen tuloveroon perustuvaa varianttia juuri sinä ainoana oikeana ratkaisuna. Huomasin blogisi, jossa mietit noita perustulon ongelmia. Ja näköjään huomasit tämän blogin, jossa ratkaisua mietittiin taas vähän eri suunnalta.

Pahimpia esteitä ongelmien ratkaisulle on, että ei voida suostua hyväksymään, että joku toinen on keksinyt vielä paremman ratkaisun. Pahoin pelkään, että näin tulee käymään sosiaaliturvankin monimutkaisuudelle. Kukaan ei suostu hyväksymään, että jollakin olisi käyttökelpoinen ja kehityskelpoinen ratkaisu, josta ei voi saada itse kunniaa. Joten jatketaan vanhaan tapaan ja paikataan reikiä ja tehdään uusia.

Pisteet molemmmille, sekä sinulle että Luhtalalle, avarasta ajattelusta.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Sosiaaliturvatilin omistajalla olisi kannustin pitää työttömyysjaksonsa lyhyinä, sillä työttömyysturva maksettaisiin omalta tililtä, ja tilille kertyneitä säästöjä saisi takaisin eläkeiässä. Vastikkeettoman työttömyysturvan (kuten myös perustulon) saajilla ei ole vastaavaa kannustinta vähentää saamiaan tukia."

Kehitettävän järjestelmän, joka korvaa nykyisen, on lähdettävä sen tosiasian tunnustamisesta, että tulevaisuudessa (joka on jo alkanut) yhä useampaan työikäiseen pätee se, että työttömyys ei ole mikään ohimenevä jakso työllisyyskausien välillä, vaan teknologis-taloudellisen kehityksen aikaansaama yksilöä ja hänen perhettään koskeva pysyvä, väistämätön, tahdosta riippumaton olotila. Elinkeinoelämä ei enään tarvitse jokaista, pyörät pyörivät jatkuvasti pienenevällä ihmistyövoimalla. Mitään työvoimapulaa ei ole tulossa.

Mutta elikeinoelämä tarvitsee kotimarkkinoiden muodossa kaikkien ostovoiman ja se on turvattava. Sekä sosiaaliturvan, että talousjärjestelmän on mukauduttava tähän uuteen olotilaa, eikä haikailtava menneitä, esim täystyöllisyyttä.

Pekka Heliste

Vartiaisen ja monen muun talousasiantuntijan mukaan työttömyyden on oltava 6-10 % luokkaa, jotta inflaatio pysyisi kurissa

Eli enää emme tähtääkään täystyöllisyyteen vaan suhteellisen korkeaan pysyvään työttömyyteen

Kun yhteiskunnan tehokas toiminta vaatii korkean työttömyyden niin kyllä silloin työttömyyden ongelmatkin on hoidettava yhteisvastuullisesti

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

6-10%? Edes hieman pidemmällä tähtäimellä epärealistisen alhainen luku? Kuinka korkean työttömyyden ongelmat voidaan yhteisvastuullisesti hoitaa? Minä kerron: niin korkean kuin tarvitaan. Jos teknologia mahdollistaa aikanaan riittävän tuottavuuden, että hommat tulevat tehdyksi, kyllä esim 90% työttömyys on hoidettavissa siinä missä 9%. Mitään luonnonlakia ei tarvitse rikkoa. Siispä se on mahdollista. No, talousjärjestelmä menee uusiksi, mutta eikä ole aihettakin?

Toimituksen poiminnat