Roope Luhtala

Asevelvollisuudessa on kysymys myös Puolustusvoimien työpaikoista

Moni on ihmetellyt Aliupseeriliiton puheenjohtajan jyrkkää kannanottoa asevelvollisuuden lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kannanotossa todetaan mm. että "turhaakin turhemmat ääriliikkeet ovat käyneet hyökkäykseen suomalaisen yhteiskunnan pyhimpiä arvoja ja rakenteita vastaan", sekä tyrmätään kansalaisaloitteen perustelut, joiden mukaan asevelvollisuus on kallis, epätasa-arvoinen ja vanhentunut puolustusratkaisu.

 

Kannanoton turhautunut sävy voi kuitenkin johtua myös siitä, että kirjoittaja ei voi puhua avoimesti asevelvollisuuden lakkauttamisesta seuraavasta todellisesta ongelmasta. Nimittäin mikäli asevelvollisuudesta luovuttaisiin, ja varusmiehien koulutusmäärät tämän seurauksena luultavasti pienenisivät, voisi moni varusmiehiä nyt kouluttava aliupseeri menettää työpaikkansa. Huoli työpaikoista lienee myös syynä siihen, että Puolustusvoimat on käynyt tiedotustaisteluun asevelvollisuuden puolesta yleisönosastojen mielipidekirjoituksilla.

 

On ymmärrettävää, että Puolustusvoimien henkilöstö tai heidän edunvalvojansa eivät voi keskustella julkisesti asevelvollisuuden vaikutuksesta työpaikkoihin. Mikäli työpaikat mainittaisiin yhtenä syynä asevelvollisuuden säilyttämiselle, kansalaisille voisi syntyä vaikutelma että asevelvollisuudelle ei juuri muita perusteita olekaan, ja tällöin asevelvollisuudesta luovuttaisiin entistä nopeammin. Puolustusvoimien henkilöstön määrää tulee kuitenkin tarvittaessa voida vähentää tai nostaa siinä missä muidenkin julkisen sektorin alojen.

 

Vaikka tiedotussota onkin käynnissä, on eräs Puolustusvoimia lähellä oleva taho uskaltanut hiljattain julkaista myös vastakkaisia näkemyksiä. Nimittäin Maanpuolustuskorkeakoulun tänä keväänä julkaisemassa Asevelvollisuuden tulevaisuus -raportissa analysoidaan asevelvollisuuden kansantaloudellisia vaikutuksia varsin kriittisesti ( http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88837/Asevelvollisuuden_tulevaisuus_verkko.pdf , s. 23):

 

Asevelvollisuuden kustannuksia arvostelevassa taloustutkimuksessa onkin nähty, että näennäisestä julkistaloudellisesta edullisuudestaan huolimatta asevelvollisuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi sen koettujen kansantaloudellisesti kielteisten vaikutusten kautta. Talousteorian pohjalta argumentoivat ja bruttokansantuotetta mittarinaan pitävät kiinnittävät huomiota siihen, että asevelvolliset itse asiassa maksavat itse puolustusmenojaan joutuessaan tekemään alipalkattua työtä. Asepalveluksen suorittaminen myös lykkää opiskeluja ja lyhentää työuria.

Kyseessä on siis tulonsiirto nuorilta (miehiltä) vanhemmille ikäluokille, joiden verorasitus pysyy pienempänä, koska osa puolustusmenoista maksetaan kaikilta perittävien verovarojen sijaan nuorten ikäluokkien tietyn osan työllä. Tilanteen ongelmallisuutta vahvistaa länsimaiden heikkenevä huoltosuhde, jolloin nuorempiin ikäluokkiin kohdistuu muutenkin aiempaa suurempia taloudellisen tuottavuuden paineita.

Talousteorioista ammentava kritiikki näkee myös asevelvollisuuden rikkovan räikeästi suhteellisen edun ja erikoistumisen periaatteita vastaan. Ihmisten kyvyt ovat erilaisia ja yksilön on mielekästä erikoistua sellaiseen tuottavaan toimintaan, johon hänellä on taipumuksia ja jossa hänen panoksellaan saavutetaan suurin hyöty. On taloudellisen logiikan vastaista määrätä asepalvelukseen siihen huonosti sopivia tai sellaisia, joiden tuottavuus olisi merkittävästi suurempi jollain toisella sektorilla. Talouden näkökulmasta ei siis ole järkeä ”tehdä ekonomisteista pakolla kiväärimiehiä.”

 

Mikäli olet samaa mieltä asevelvollisuuden kansantaloudellisista vaikutuksista, voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen täällä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/468

 

Lisätietoa löytyy aloitteen kotisivuilta: http://www.ohion.fi/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Vaikka itse vahvasti kannatan asevelvollisuutta Suomessa useista syistä, niin tuo aliupseeriliiton kannanotto on minustakin aika pölhö, liian piikikäs, osin vahvasti pelkkään tunteeseen vetoava ja sillä ammutaan lähinnä omaan jalkaan.

Perusteita asevelvollisuuden puolesta. 1) Oman maan asevelvolliset puolustavat maataan ja elintapaansa lojaalisesti, eivätkä loikkaa rahan perässä 2) Toisin kuin ammattiarmeija monessa maassa asevelvolliset eivät lähde omien etujensa nimissä muodostamaan vallankumousta, 3) Suomen kokoisella maalla se on ainoa tehokas pelote yli 10x kertaa suurempaa valtiota vastaan.

Lisäksi vaikka sanot että ekonomisti ei hyödytä kiväärimiehenä ketään mutta mm. varusteluteollisuudessa varmasti hyödyttää. Suomen asevelvollisuusarmeijan vahvuus on sen jäsenten monipuolisuudessa kriisin aikana sekä yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa. Ammattiarmeija kerää pakostikin joukkoonsa hyvin yksipuolista ihmistyyppiä, eikä mielestäni esimerkiksi 20 000 - 50 000 sotilasta käsittävä armeija muodosta uskovaa puolustusta edes Suomelle.

Toki asevelvollisuudessa riittää kehitettävää. Ei vähiten siinä, että miksi naisia ei ole vielä tavalla tai toisella kytketty osaksi sitä. Eikä etenkään vähiten siinä, että miksi asevelvollisille maksetaan niin törkeän pieniä päivärahoja että pääosa heistä joutuu elämään velaksi/omilla rahoilla/sukulaisilta pyydetyillä rahoilla. Toivoisin että mm. Ohi On!-liike ei sortuisi turkistarhauksen vastustajien kaltaisiin ylilyönteihin ja lähtisi todennäköisesn tappionsa jälkeen rakentamaan keskustelua nykyjärjestelmän epäkohtien poistamiseksi.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"1) Oman maan asevelvolliset puolustavat maataan ja elintapaansa lojaalisesti, eivätkä loikkaa rahan perässä 2) Toisin kuin ammattiarmeija monessa maassa asevelvolliset eivät lähde omien etujensa nimissä muodostamaan vallankumousta"

Tällä logiikalla varusmiesten nykyinen päiväraha pitäisi laskea nollaan. Itse en ymmärrä miten työhön pakottaminen alle kilpailukykyisen palkan jotenkin kasvattaisi lojaalisuutta työnantajaa kohtaan.

"3) Suomen kokoisella maalla se on ainoa tehokas pelote yli 10x kertaa suurempaa valtiota vastaan."

Miesvahvuudeltaan suuresta armeijasta ei ole hyötyä, jos hyökkääjä hallitsee ilmatilaa. Ilmatilasta käsin voi tuhota sähkönjakelun, vesihuollon sekä polttoaineen jakelun, jolloin elämä Suomessa muuttuu vaikeaksi erityisesti talvisaikaan. Ei ole realistista olettaa että suomalaiset haluaisivat tällöin jatkaa konfliktia, vaan rauhanneuvottelut aloitettaisiin ennen kuin sota ehtii edes alkaa: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-128854718763...

"eikä mielestäni esimerkiksi 20 000 - 50 000 sotilasta käsittävä armeija muodosta uskovaa puolustusta"

Myös vapaaehtoisista varusmiehistä voidaan muodostaa suuri reserviläisarmeija.

"Ei vähiten siinä, että miksi naisia ei ole vielä tavalla tai toisella kytketty osaksi sitä."

Puolustusvoimat kouluttavat jo nytkin liikaa väkeä, joille ei riitä esim. varustusta tai kertausharjoituspäiviä. Naisten pakottaminen matalan tuottavuuden kansalaispalvelukseen taas laskee kokonaistuottavuutta ja kaikkien hyvinvointia.

"Eikä etenkään vähiten siinä, että miksi asevelvollisille maksetaan niin törkeän pieniä päivärahoja että pääosa heistä joutuu elämään velaksi/omilla rahoilla/sukulaisilta pyydetyillä rahoilla."

Tästä olen täysin samaa mieltä, ja kannatankin asevelvollisuudesta luopumista suurelta osin sen takia, että tällöin varusmiehille jouduttaisiin maksamaan reilu korvaus heidän tekemästään työstä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Roope,

miksi kaivelet professori Juha Mäkisen laatimasta yhteisjulkaisusta ”Asevelvollisuuden tulevaisuus” tarkoitushakuisesti vain yksipuoleisen talouskritiikin - sehän kuuluu tieteellisyyteen, saati nyt monitieteisiin - vaikka kyse on paljon laajemmasta ja monimerkityksellisemmästä kontekstista jättäen ko. osakritiikin vastakritiikinkin kokonaan pois – ikään kuin Mäkisen esittämässä julkaisukoosteessa sen yhteisenä nimittäjänä olisikin sinun havittelemasi ”kiväärit kekoon ja miehet pakoon”! - vaikka julkaisun ytimenä on nimenomaan puolustusvoimien kehittäminen, eikä suinkaan sen lopettaminen tai yksioikoisesti ”Nato-armeijaan” ajaminen?

Julkaisun esipuheesta johdantona:

”Perinteisesti asevelvollisuutta ja asevelvollisia on tutkittu ja käsitelty turvallisesti joko puolustushallinnon tai siviilitutkijoiden omissa erillisissä piireissä. Harvemmin asevelvollisuustutkimukset ovat olleet monitieteisiä ja johtaneet yhteisjulkaisuihin. Tällä julkaisulla tahdomme näyttää yhteistyön esimerkkiä.

Julkaisu on tarkoitettu asevelvollisuuden parissa työtä tekeville ja muutoin siitä kiinnostuneille: tutkijoille, opettajille ja kasvattajille – kaikille kansalaisille. Yksi julkaisun keskeisimmistä viesteistä on se, että yleisen asevelvollisuuden järjestelyjä ja toimintaa tulee tarkastella laajemmissa yhteiskunnallisissa yhteyksissään ja myös tulevaisuuteen huomiota kiinnittäen. Toinen keskeinen viesti on se, että Suomen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan kytkeytyvä asevelvollisuustutkimus ansaitsee tulla jatkossakin esille.”

” Tässä monitieteisessä julkaisussa tuomme kootusti esille useita vähemmän tunnettuja – toki osin perinteisempiäkin – perusteltuja näkökulmia yleiseen asevelvollisuuteen ja sen järjestelyjen strategiseen kehittämiseen. Artikkeleiden kautta avautuu keskeisiä ”informaatiopolkuja” keskeisten asiaan liittyvien tutkimusten ja strategisten viranomaislähteiden pariin. ”

”Aiempaa suomalaiseen asevelvollisuuteen kohdentuvaa tutkimusta ei voi leimata ainakaan historiattomaksi, onhan kansallista yleisen asevelvollisuuden kehityskaarta tarkasteltu aina nykyiseen varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen asti (ks. esim. Laitinen & Nokkala 2005; Ahlbäck 2010). Entä miten on tulevaisuuden laita? Valitettavan usein näistä historiallisista lähtökohdista päädytään älkimodernisti yleisen asevelvollisuuden järjestelyjen kehittämisen ”mahdottomuuteen” ja asevelvollisuudesta
vääjäämättömään luopumiseen useimmiten sillä syyllä, että ”kun ne muutkin”. ”

”Tähän julkaisuprosessiin vuoden 2011 lopulla ryhdyttäessä pyrkimyksenä oli siirtyä tutkimuksen keinoin vallitsevasta vääjäämättömästä reagoivuudesta kohti ennakoivuutta ja yhteiskehittelemään sekä yleisen asevelvollisuuden malleja ja konsepteja että itse ohjeistuksia ja käytäntöjäkin. Tässä vaiheessa, yli vuoden uurastuksen jälkeen, emme vielä ole valmiit esittelemään kovinkaan yksityiskohtaisesti näitä vaihtoehtoisia konsepteja. Onneksemme voimme tuoda esille tietoa, jonka avulla uusiakin konsepteja on laadittavissa esimerkeiksi ja yhteiskunnallisen keskustelun kannustimiksi sekä myöhemmin toimeenpantaviksi. ”

Kritiikkiosiotasi edeltävä teksti:

”Vapaaehtoisen värväytymisen ja asevelvollisuuden etujen ja haittojen vertailussa esille nousevat usein henkilökulut, jotka ovat todellinen kalliin työvoiman länsimaiden ongelma. Kilpailukykyisen palkan tarjoaminen sotilaille on haasteellista. Esimerkiksi Suomen valtiolle 10 000 sotilasta aiheuttaisi yksin henkilökuluina ainakin 360 miljoonan lisämenot vuosittain (Puolustusministeriö 2010, 18).

Henkilöstömääriltään samansuuruisten asevoimien yllä pitäminen, muiden asioiden pysyessä yhtäläisinä, on kalliimpaa vapaaehtoisiin nojaavassa järjestelmässä, koska pakkoon perustuvassa järjestelmässä rekrytointiin itseensä ei tarvitse kohdistaa niin paljoa resursseja ja toisaalta pystytään myös paljon vapaammin päättämään palveluksesta maksettavasta kompensaatiosta. Näin julkistalouden näkökulmasta asevoimien henkilöstökulut ovat asevelvollisuudella kontrolloitavissa. Kyseessä on tosin osin näennäisestä edullisuudesta, koska asevelvollisuudella muuten fiskaalisen järjestelmän kautta kulkeva menoerä muunnetaan sosiaalisen järjestelmän kautta työn muodossa kannettavaksi veroksi.”

Ko. kritiikillisen otantasi jälkeinen, poisjättämäsi vastakritiikki :

”Tämä taloudellisesta näkökulmasta perusteltu ajatus on taas toisaalta vahvasti ristiriidassa asevelvollisuuteen perinteisesti liitetyn sosiaalisen tasa-arvon ideaalin kanssa. (Poutvaara & Wagener 2011; Bauer & Schmidt 2010; Poutvaara & Wagener 2009; Poutvaara & Wagener 2007; Perri 2010; Buonanno 2006; Rostker 2006, 43–60; Henderson 2005; Lau, Poutvaara & Wagener 2002; Warner & Asch 2001). ”

Sekä samassa kontekstissa oleva loppukaneetti:

”Asevelvollisuus vaikuttaa kielteisesti siihen turvautuvien maiden bruttokansantuotteeseen (Poutvaara & Wagener 2011; Bauer & Schmidt 2010; Keller, Poutvaara & Wagener 2009).

Jotkin arviot katsovat tämän vaikutuksen Suomessa olevan noin 0,4–0,6 % bruttokansan tuotteesta vuodessa (Kiuru & Riipinen 2009, 33, arvio vuodelle 2005). Taloustieteilijät kannattavat laajasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää joskin joitakin varovaisempia kantoja on (esim. Ng 2008). Toisaalta tämänkaltaisessa laskennassa on vaikea mielekkäästi ottaa huomioon julkisen hallinnon tuottamien ”julkishyödykkeiden” arvoa. Asevoimia lähestytään käytännössä menoeränä eikä pystytä tai pyritä arvottamaan sen tuottamaa turvallisuutta.

Asepalveluksen kustannusten tasalla erilaiset, pääosin hteiskunnalliset oheishyödyt kuten vaikka asevelvollisuuden sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, jäävät arvottamatta ja mukaan ottamatta. Lisäksi kansantaloudellisen hyödyn ulosmittaaminen julkistaloudessa ja kohdistaminen puolustusmenoihin on hyvin vaikeaa. Asevelvollisuus voi siis käytetyistä mittareista riippuen olla joko kallis tai halpa järjestelmä. Euroopassa käydyssä julkisessa keskustelussa on perustellusti käytetty asevelvollisuuden hinta -argumenttia sekä asevelvollisuuden puolesta että sitä vastaan (Nokkala 2008).”

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88837/A...

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"sinun havittelemasi ”kiväärit kekoon ja miehet pakoon”"

En havittele tätä. Mielestäni asevelvollisuudesta pitää luopua ensisijaisesti sen takia että varusmiehet ansaitsevat reilun palkan tekemästään työstä, ja toissijaisesti sen kansantaloudellisen tuhlauksen takia.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Roope,

et vastannut lainkaan itse asiaa peittelevään, tarkoitushakuiseen, itse asiayhteydestään irroitettuihin ao. laajan ja monisyisen asiakokonaisuuden asiakohtiin, joilla yrität vakuutella oikeuttasi asevelvollisuudesta lupumiseen.

Tartu itse asiaan, äläkä epäolennaisuuksiin, sivuasioihin tai tiettyihin yleistyksiin "kiväärit kekoon, miehet pakoon" - ikäänkuin voisit siten kuitata väitteesi perusteet. Asevelvollisuudesta yksioikoinen luopuminen merkitsee nimenomaan vieraan asevoiman kutsumista maillemme, täyttämään tuolloisen tyhjiön, eli se käytännössä merkitsisi juuri "miehet pakoon", siirtymistä "käpykaartiin, jne.

Et esitä mitään vakuuttavaa vaihtoehtoa sille, etteikö tuokin maitojunatokaisu "kiväärit kekoon ja miehet pupuina pakoon" pitäisi mielteissäsi paikkansa. "Lilliputtiammattiarmeija" enempää kuin Nato-liittouma ei sitä esitä, päinvastoin.

Kysymyksessä ei myöskään ole pelkkä ansioluonteinen, sen tasoinen työ, vaan lähinnä harjoittelu - monella varusmiehellä jopa johdanto työuraan ja ainakin 1/2 - 1 vuodeksi pois töistä syrjäytymisistä, jne. Lue ko. akateeminen aiheen käsittely kokoaisuudessaan, se ei ole talodellisestikaan niin yksioikoinen, kuin yrität epätieteellisesti mutuilla. Anna pelkkä propagointiyrityksesi pravdoille, ne osaavat senkin paljon taitavammin...

Ala-arvoinen petollisuutesi ko. asian käsittelyssä on pelkkää äänten kalastelua, populismia, valitettavasti.

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #25

"Asevelvollisuudesta yksioikoinen luopuminen merkitsee nimenomaan vieraan asevoiman kutsumista maillemme, täyttämään tuolloisen tyhjiön"

Mitä jos Suomi ryhtyisi puolustusyhteistyöhön Venäjän kanssa? Tätähän Venäjän puolustusministeri ehdotti jo vuonna 2008: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/43952-venajan-puol...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #26

Arttu,

emme ole ruotsalaisia, emme venäläisiä - vaikka yhä useammat noita kieliä puhuvatkin niiden vapautuessa (ru) ja tarpeellistuessa (ve) - olemme suomalaisia!

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #34

Tämä tokaisuhan on peräisin Adolf Ivar Arwidssonilta 1800-luvun alkupuolelta. Tietyssä mielessä Suomi on kyllä samanlaisessa asemassa nyt kuin se oli Venäjän autonomisena ruhtinaskuntana, joten sikäli viittauksesi tuohon ajanjaksoon on relevantti.

Jos Arwidssonin jalanjäljissä lähdemme etsimään suomalaisuuden ominta olemusta historiasta, olemme juuriltamme monikulttuurinen kansa ja valtio. Ehkä siinä onkin meidän kansallinen ytimemme: sopeudumme hyvin muuttuviin olosuhteisiin - tämä kyky kumpuaa jo luonnonaikojen vaihtelusta. Toisaalta hyväksymme vieraat vaikutteet, koska tiedämme että se rikastaa meitä ja kulttuuriamme lukuisin eri tavoin.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Raportista: "”Tämä taloudellisesta näkökulmasta perusteltu ajatus on taas toisaalta vahvasti ristiriidassa asevelvollisuuteen perinteisesti liitetyn sosiaalisen tasa-arvon ideaalin kanssa."

Tuohan on mitä suurinta puppua. Koko raportti on kirjoitettu miesten yleisen asevelvollisuuden näkökulmasta. Raportissa on unohdettu puolet ikäluokasta, naiset. IDEAALINA pidetään vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta tasa-arvo unohtaen.

"Sosiaalisen tasa-arvon ideaaliin" ei kuulu miesten yleinen asevelvollisuus, paitsi jos tasa-arvosta unohdetaan miehet ja naiset.

Huomattakoon, että myös Siilasmaan työryhmälle annettiin vapaudet ideointiin sillä rajoituksella, että miesten yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää.

Puolustusvoimat sekä sen palkattu henkilökunta ei voi valtion elimenä itse tarkastella asevelvollisuutta muuten kuin hallituksen ja eduskunnan hyväksymin perustein. Siksi miesten yleistä asevelvollisuutta vastustavat armeijan piirissä virallisesti vain eläköityneet kenraalit. Mutta he sitäkin ponnekkaammin. Heillä on kokemusta ja älliä kertoa, että Suomea ei pysty puolustamaan nykymuotoisella järjestelmällä ja he kertovat myös sen avoimesti, että on kansantaloudellista tuhlausta kouluttaa lähes koko miesten ikäluokka reserviin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Huomattakoon, että myös Siilasmaan työryhmälle annettiin vapaudet ideointiin sillä rajoituksella, että miesten yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää."

Kiitos hyvästä kommentoinnista. Mahtaisikohan tälle Siilasmaan työryhmälle annetulle rajoitukselle löytyä lähdettä? En ole kuullut asiasta aiemmin.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #16

Roope,

”Puolustusministeri asetti 31.päivänä elokuuta 2009 selvitysryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Valtioneuvoston selonteon ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009” mukaan: ”Asevelvollisuus on maanpuolustuksen peruspilari. Asevelvollisuudella on myös sotilaallista maanpuolustusta laajempi yhteiskunnallinen vaikutus. Näiden vaikutusten selvittämistä jatketaan”...

”Selvitykset asevelvollisuuden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista, asevelvollisuuden toimivuuden turvaamisesta ja siviilipalvelusjärjestelmän kehittämisestä laaditaan viipymättä.”
Tehtävänämme oli ”yhteiskunnan näkökulmasta arvioida järjestelmän toimivuudenturvaamiseen vaikuttavia kehityskulkuja sekä arvioida järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa.”

”Otimme nimeksemme asevelvollisuustyöryhmä. Tueksemme perustettiin 29. päivänä lokakuuta 2009 neuvottelukunta, jonka tehtävänä oli seurata selvitysryhmän työtä, pitää omat viiteryhmänsä tietoisena työn etenemisestä sekä antaa rakentavaa palautetta selvitysryhmän työstä. ”

”Selvitysryhmän puheenjohtaja tapasi pääsääntöisesti yhdessä selvitysryhmän sihteerin kanssa valtion ylintä poliittista johtoa, virkamiesjohtoa sekä eri alojen asiantuntijoita. Tapaamisten tarkoituksena oli selvittää niitä näkemyksiä ja reunaehtoja, jotka vaikuttavat asevelvollisuuden kehittämiseen. Emme ottaneet keneltäkään ohjausta, vaan muodostimme näkemyksemme oman päättelymme perusteella. Lisäksi kuulimme kokouksissamme asiantuntijoita. ”

http://defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvoll...

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #27

Kiitos Ilkka,

Eli Siilasmaan työryhmän tavoitteena oli alunperinkin laatia selvitys "asevelvollisuuden toimivuuden turvaamisesta", eikä selvittää mikä on järkevin tapa toteuttaa Suomen maanpuolustus.

No, enää ei tarvitse ihmetellä kyseisen raportin johtopäätöksiä.

Arttu Vanninen

"Asepalveluksen kustannusten tasalla erilaiset, pääosin hteiskunnalliset oheishyödyt kuten vaikka asevelvollisuuden sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus, jäävät arvottamatta ja mukaan ottamatta"

Koska ne jäävät arvioimatta, emme voi myöskään sanoa, onko kyse hyödyistä vai haitoista (vrt. esim. armeijan kesken jättäneiden syrjäytyminen). Onko näistä esitetyistä oheishyödyistä olemassa tutkimusta?

Arttu Vanninen

THL:n Aikalisä-projekti ainakin toimii tällä alueella (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/a...).

Ks. esim. Stengård E, Appelqvist-Schmidlechner K, Upanne M, Parkkola K & Henriksson M. (2008). Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. Varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneiden miesten elämäntilanne ja psykososiaalinen hyvinvointi. (pdf 1 Mt). Stakes, Raportteja 18/2008.

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/f12d3b6e-f8a2-49...

Arttu Vanninen

Sanoisin että asepalvelus ei ehkäise syrjäytymistä; 18-19 -vuotiaat miehet ovat vielä aika hyvin kiinnittyneitä sosiaaliseen ympäristöönsä. Haasteet tulevat nimenomaan siinä 20:nnen ikävuoden jälkeen, kun opiskelut/työt alkavat. Armeija saattaa päinvastoin edistää nuorten miesten syrjäytymistä, koska siellä opitut toimintatavat (hierarkkisessa sotilasorganisaatiossa) eivät luontevasti sovellu opiskelu-/työelämään, missä tarvitaan enemmän omaa aloitekykyä ja laajoja verkostoja.

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #28

Hyvä Ilkka,

voisitko ystävällisesti kertoa pointtisi tiivistetysti. Kiitos.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #33

Parahin Arttu,

"Sanoisin että asepalvelus ei ehkäise syrjäytymistä;" - sanoisin: ehkäisee osaltaan.

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #36

Eli keskustelun yhteenvetona: asepalvelus sekä osaltaan ehkäisee että edistää syrjäytymistä. Sille, että se osaltaan ehkäisee sitä, on perustelut, samoin kuin sille, että se voi sitä edistää. Riippuu tapauksesta.

Saavutimme yksimielisyyden, erinomaista!

Jaakko-Matti Kaakinen

Jokaisella aliupseerilla on myös sodanajan tehtävä joka on voimakkaasti sidoksissa siihen tehtävään mitä ko. sotilas tekee rauhan aikana. Asevelvollisuuden lakkauttaminen vähentäisi tarvetta kouluttajamäärälle, mutta lisäisi ammattisotilaiden tarvetta. Näin ollen asevelvollisuuden lakkauttaminen 1) lisäisi aliupseereiden määrää 2) mahdollistaisi keskittymisen sodan ajan tehtävän tehokkaampaan harjoitteluun.

Aliupseeriliitossakin tämä varmasti ymmärretään joten syyt asevelvollisuuden puolustamiseen ovat jossakin muualla. Voi olla jopa niin, että asevelvollisuus on lopulta kuitenkin kustannustehokkain tapa hoitaa uskottava maanpuolustus.

Petri Haapa

" Nimittäin mikäli asevelvollisuudesta luovuttaisiin, ja varusmiehien koulutusmäärät tämän seurauksena luultavasti pienenisivät, voisi moni varusmiehiä nyt kouluttava aliupseeri menettää työpaikkansa. "

Olen samaa mieltä tästä. Lisäksi aliupseerien täytyisi päivittää koultusosaamisensa uudelle tasolle, mikä joillekin voisi tuottaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Itse näen suurena puuttuuna, että maanpuolustuskeskustelussa keskitytään lähes ainoastaan puolustusvoimien tarpeisiin ja etenkin asevelvollisuuteen. Huomio olisi kiinnitettävä kokonaismaanpuolustukseen ja yhteiskuntamme selviytymiseen sotilaallisesta hyökkäyksestä. Tämä jäi lähes huomiotta myös Eduskunnassa käydyssä turvallisuus- ja puolustuspolittiiseen selontekoon liittyvässä keskustelussa. Ei ole suurtakaan meriktystä sillä, miten asevelvollisuusarmeijamme pärjää korvessa, jos yhteiskunta kaatuu ympäriltä ja vihollinen hallitsee täydellisesti ilmatilaamme.

Puolustuksemme olisi saatettava siihen kuntoon, että hyökkääjä tietää myös oman infransa ja sotilaallisten kohteidensa joutuvan iskujen kohteeksi. Tähän emme yksin kykene!

Lauri Korhonen

Nyt tuli uutta tietoa. Kuuluuko ilmatilan hallinta kokonaismaanpuolustuksen piiriin myös?

Tai jos viittaat puolustusvoimien operatiivisiin järjestelmiin mm johtamisjärjestelmät ovat vastuukysymykset ja mahdollisuudet (eli rajoitteet) aika selkeät. Myös infran suojaamisen suhteeen.

Yhteiskunnan yleiset toiminnot ovat pitkälti kaupallisten yritysen hallussa. Uskoisin että yritykset ottavat mielellään vastaan kaiken tarvittavan tuen - resurssit ja materiaalin ja rahan - jonka valtiovalta ja päättäjät haluavat näille ohjata kriisitilanteita ja varautumista silmälläpitäen.

Toinen vaihtoehto on että valtiovalta asettaa reunaehdot ja sanelee velvoitteet - säätää lait - mutta ei osallistu kustannuksiin. Kaikki tietenkin kokonaismaanpuolustuksen nimissä.

Ai mitä sitten. No sitä että se on hhkä tehokkain tapa häätää työtä ja toimeentuloa tarjoavat yritykset pois maasta tai vähintään vähentämään henkilöstöään.

Kunnat eivät voi muuta kuin yrittää ja rikkoa lakeja kun tulee uusia velvoitteita mutta yritykset voivat. Ja tekevät.

Hienoa Kokonaismaanpuolustusta tosiaan!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Olli-Pauli,

Kokonaismaanpuolustuksemme pääpointti ei ole yhteiskunnan selviytymisessä sotilaallisissa hyökkäyksissä, vaan se, mikä on uskottavan maanpuolustuksemme oma taso esim. suhteutettuna Venäjän etupiiriasemassa olemassaoloomme. Voiko Venäjä rauhassa keskittyä laajempiin puolustuksellisiin kysymyksiin, vaiko joutuuko se hajoittamaan arsenaaliaan muutoin rauhallisille rajoillemme vai ei?

On turha enää varoittaa Venäjän johdon perusteista ko. asiassa.

Jos yhteiskunta kaatuu ympärillämme on puolutustahtoinen yhtenäinen yhteiskunta, me, silti jäljellä, eikä riittävän puolustuskyvyn omaavaa armeijaamme niin vain voiteta - tuskin sittenkään koskaan, ellei sitten kyseessä ole pelkkä "suupala", ammattiarmeija, puhumattakaan, mikäli USA/Nato yrittelisi rajoillemme - yritykseksi jäisi.

Ilmatilammekaan hallinta ei vielä merkitse maamme hallintaa. USA/Nato tietää jo nykyisin sen painopisteen siirtyessä pois EU:sta oman infransa ja sotilaallisten kohteidensa joutuvan iskujen kohteeksi. Ei yksin jo "kauhun tasapainosta".

Virhepointtisi on juuri siinä, että tuo ajatelmasi sevelvollisuusarmeijan ”yksinäinen” turvallisuutemme takaamattomuus on pelkkää teoriaa. Pätisi, ellei sitä vastaan olisi monta muuta vastoinargumenttia. ”Kauhun tasapaino” takaa jo nyt sen, ettei mitään nytkään uhkaamattomalla rajallamme ja Venäjän etupiiriin kuuluvalla alueellamme – tahdoimmepa tai emme – olisi mitään reaalista sodanuhkaa. Venäjän ja oma etumme on se, että pidämme sen koskemattomana, ”natottomana”, puolueettomana, siten ettei alueemme ole turvallisuusuhka Venäjälle, niinkuin se heti siksi tulisi, jos liittyisimme Natoon.

Tällöin – siis jo tuolla edellytyksellä – on täysin turha spekuloida sillä, miten nopeasti Venäjä ”valloittaisi” sotatilanteessa maamme. Ensinnäkin ennen kuin se siihen ryhtyisi täytyisi Venäjällä olla monet vahvat syyt ja motiivit sille. Ainoa motiivi ja peruste sille olisi mahdollinen Nato- liittoutumisemme, ei edes historiallinen russofobia, tms.

Suomalaisten vapaustahto ja suomalaisten sotilaiden taistelukyky on moninverroin parempi kuin esim. vietnamilaisten, afgaanien tai irakilaisten – viime kädessä sissisota – parveileva sota olisi kannaltamme aivan toisella tasolla kuin venäläistenkin – todellisten ”tsuhnien”. Suomalainen sisu ja luonne on tänäänkin taipumaton ja taittumaton – sen tiesi jo Lenin ja Stalinkin, sen tietää myös Putin – ellemme sitten tieten tahtoen lyö päätämme Naton pelkkiin papereihin – silmänlumeisiin, vääriin turvallisuudentunteisiin.

Ei ole mitään järkeä usuttaa maatamme taistelutantereeksi ja ohjusten maalitauluksi – Venäjän ”emäkirkko”säästyisi kuin porstuassa vain sodittaisiin eikä liioin USA/Natolla olisi alueellamme mitään hävittävää - ja joku nauroi todellakin moista ”tsuhnuuttamme”…

Sähkönjakelujärjestelmämme on todellakin haavoittuvainen, mutta keskitetystä sähkönjakelusta (ydinenergia) olemme siirtymässä kaikkialla Suomessa hajautettuun pientuotantoon (vrt, cleantech/CHP-voimalat, etc.). Siviilielämä tietenkin lamaantuisi heti nykyisin kun töpselistä talvipakkasella ei tulekaan patterien kautta sähköä eikä raanasta kuumaa vettä, mutta armeija ei ole riippuvainen yleisestä sähköverkosta, eikä lopullisia sotia käydä ohjuksin, ytimin eikä telaketjuin – ellei ihmiskunta tieten tahtoen tuhoa itseään monikertaisesti sukupuuttoon.

Olisi todellakin syytä katsella asioita hiukan ”isovelinaapurimmekin” näkövinkkelistä. Myöskin : ”Älä luota vieraan apuun, suomalainen.”

http://tuokko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90741-tuokk...

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta

Ilkka, kunhan et heräisi kasakan nauruun! Vakavasti ottaen, minäkään en usko Venäjän hyökkäysaikeisiin, en vaikka olisimme Naton jäseniä.

Mielikuvani suomalaisen sotilaan taistellukyvystä ja yhteiskunnan kestävyydestä ei kuitenkaan ole yhtä positiivinen kuin sinulla. Unohdit siviilien kärsimyksistä, että esimerkiksi sairaalat ja vanhustenhoito ei ole varautunut pitkiin sähkökatkoihin, ei edes siirtymään uusiin tiloihin, joita ei edes olisi. Poliittinen johtomme ei kestäisi tätä tilannetta etenkään jos tarkoituksena ei ole vallata maatamme vaan taivuttaa meidät hyökkääjän tarkoitusperien taakse. jos ilmavoimamme on tuhottu, on kenttäarmeijamme mahdollista tuhota pala palalta ilman, että omia joukkoja on tarve suuremmassa määrin liikutella. Totta on, että metsiin jäisi joukko metsäpoikia, mutta he eivät juurikaan vaikuttaisi lopputulokseen. Tästä syystä olen peräänkuuluttanut sellaista tukea, joka voisi iskeä hyökkääjän selustaan, lentokenttiin, ohjusasemiin, tukikohtiin ja taajamiin, joista maahamme isketään. Itse emme tähän pysty, olemme kuin nyrkkeilijä, jonka kädet on sidottu ja joka pystyy ainoastaan väistelemään ja toivomaan, että joku puuttuu asiaan.

Tämän kirjoitettuani, totean vielä kerran, että en usko minkään tahon, saati Venäjän, tosissaan suunnittelevan Suomen valtausta tai edes hyökkäystä Suomeen, vaikka suunnitelmat sen varalta olisivatkin olemassa. Nykyisellään asevelvollisuusjärjestelmämme kuitenkin käy puolustustaistelua, jonka se joko häviää tai josta se selviytyy entistä heikompana, vaikkakin kovan uhon saattelemana.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #45

Olli-Pauli,

Kyse ei ole tässäkään uskonasiasta, kyse on tosiasioista. ”Kasakoiden naurua” meidän ei tarvitse tulppailla niin kauan kun pidämme hyvät ja asialliset, puolueettomat naapuruus- ja kauppasuhteet Venäjän kanssa kunnossa. Siitä on meillekin vain etua monella tavoin. Vaikka jostain syystä kerkeisimmekin liittyä – varsin epätodennäköistä! - Natoon – Venäjän ennen sitä siis puuttumatta siihen – siis estäen sen totaalisesti ja offensiivisesti! - nuo suhteet vääjäämättä vaarantuisivat ja palaisimme takaisin ns. kylmänsodan ilmapiiriin, mikä ei ole terveellistä kenellekään pidemmän päälle.

No, tuohon suomalaisen sotilaan taistelukyvyn ennustettavuuteen on tietenkin vaikea povailla mitään, jos sama löperehtiminen nykynuorilla jatkuu. - No, toivottavasti pärjäävät vielä siitä huolimatta ainakin ’kyberkentillä’…

Unohdit taas sen, että nyt ei ole syytä maalailla mitään siviilien kauhukuvia – ne ovat van aina sellaisia sodissa kuin sodissa, pääasia on kuitenkin sotien ennakkoehkäisyssä, ja siinä Nato on kirkkaasti huonoin vaihtoehto. Voisi – jos ’maalataan’ - esittää sellaisenkin mielikuvan, että sellaisessa tapauksessa Suomi saatettaisiin jopa pyyhkäistä pois maailmankartalta – yhtä autiomaata ja sekasortoa…

”Totta on, että metsiin jäisi joukko metsäpoikia, mutta he eivät juurikaan vaikuttaisi lopputulokseen.”. Unohdat tässäkin täysin sekä nykyaikaisen kaupunkisodankäynnin, kriisinhallintaitomme sekä parveilevan sodan, nykyaikaisen ’viimesodankäynnin’ (vrt. Vietnam, Afganistan, jne.). Koko Suomen aluepuolustuksen kattavan armeijan sotilaat – ei siis mikään ’ammattilaismetsäpoikien’ ylen harva joukko! – ei anna periksi tuumaakaan – pois on hyökkääjän lähdettävä! Sitä paitsi hyökkääjä on aina alikynnessä, ellei ole todellisesta yllätyksestä kyse – Mutta siis, ennen kuin sellaiseen katastrofiin päädyttäisiin - Luoja varjelkoon meitä yrittämästä tuolla ’natoisella’ ”kättämme pidemmällä” – niin houkuttelevalta kuin se pidemmän päälle ajattelematyta vaikuttaakin - vain lisää ”kättä pidempiä” alueellemme.

Jos yrittelisimme kaikesta huolimatta Natoon, olisi se Venäjän toimesta estetty alta aikayksikön jo sitä ennen – kauhun tasapaino huolehtisi lopusta – mitä USA/Nato senkään vertaa enää viipyisi EU- alueellakaan? - Ei kannata missään nimessä kokeilla verta omasta nenästään.

Kyse ei ole mistään eikä kenenkään uhoilusta yleisen asevelvollisuusarmeijan ja puolustustahtomme puolustustaistelussa. Kyse on päinvastoin reaalisten tosiasioiden tunnustamisesta.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #47

Hyvä Ilkka,

on ehkä väärin painoattaa näissä keskuteluissa omaa osaamistaan ja taustaansa, mutta toimin itse lähes 15 vuotta viranomaisena ja osastopäällikkönä Pääesikunnan teknillisessä tarkastusosastossa, jossa tehtäväni oli nimenomaan selvittää tosiasiat ja katsoa myös kulissien taakse. Samalla periaatteella toimin myös nyt ja totean vain lopuksi omalta osaltani, ettei kokonaismaanpuolustuksessa kaikki ole miltä näyttää tai mitä julkisuuteen kerrotaan. Kannatan riskeistä huolimatta liittoutumista tai vaihtoehtoisesti yleisestä asevelvollisuudesta luopumista sen kalleuden ja tähden. Suomen asevelvollisuuteen perustuva puolustus ja Naton tuki olisivat kova yhdistelmä, mutta ilman......?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #48

Olisitko Olli-Pauli kiinnostunut kirjoittamaan ohion.fi -sivustolle jonkinlaisen analyysin esim. otsikolla "Asevelvollisuus ja uhkakuvat"? Voisimme lisätä tämän Faktaa-sivulle.

Myös tukijaksi olet edelleen hyvin tervetullut.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #49

Kiitos Roope,

poden tällä hetkellä vakavaa selkävaivaa ja odotan leikkausta. Puhti riittää juuri ja juuri näiden kirjoitusten seuraamiseen. Katsotaan ehkä myöhemmin, en kuitenkaan ole periaatteellinen yleisen asevelvollisuuden vastustaja, en vaan usko sen sellaisenaan enää toimivan, kuten on tarkoitettu. Jotain tulee varmasti tapahtumaan ja muutosten tuulet puhaltavat jo!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #50

Olli- Pauli,

mitä teemme epäpätevällä etupäässä vain palkka-armeijoista koostuvalla EU/Natollakaan - USA pääasiassa yhä enemmän muualla - kun Venäjä ja Kiina vain lisäilevät puolustusmenojaan? Juu - muutosten puhurit jo käyvät - ei Syyriaankaan mennä enää noin vain - ei "maailmanpoliisitkaan"...

Venäjä nostaa puolustusbudjettiaan biljoonilla - myös ydinaseita uusitaan:

http://yle.fi/uutiset/venaja_nostaa_puolustusbudje...

Kiina ja Venäjä kasvattivat puolustusmenojaan - länsi vähensi :

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1365988731864

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #52

Niin, olen monen reserviläisen aiemminkin huommannut viittaavan Afganistaniin, Irakiin ja nyt sitten Syyriaan heidän todetessaan, ettei maata ole helppo vallata.

En suin surminkaan toivoisi Suomen siviileille näiden maiden siviilien kohtaloa. Venäjän toimet olisivat lisäksi astetta kovempia verrattuna esimerkiksi USA:n tai Naton toimiin, ehkä Syyra olisi sopiva verrokki. On surullista lukea väitteitä kuten; niin pitkää kuin yksin suomalainen soturi taistelee metsissä, maata ei ole vallattu. Siinähän taistelee!

Tarvitsemme niin vahvan liittouman tuen, ettei tänne hyökätä. Toinen vaihtoehto poliittisesti vaikeassa tilanteessa on erittäin pitkälle menevä myötyväisyyspolitiikka Venäjän suuntaan, mutta siinäkin on riskinsä.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #55

Olli-Pauli,

jälleen itse evp:nä yrität asettautua johonkin esiasemaan "reserviläisten" suhteen - ei nosta se kompetenssisyrityksesi yhtään esityksesi asemaa, päinvastoin.

Miksi aivan turhaan edelleenkin jankaten synkistelet ja maalaat kauhukuvia meidän rajoillemme ja alueellemme, vaikka olen sen kertonut jo moneen kertaan, että mahdollinen kaupunki-, kriisinhallinta- ja sissisota on vasta se vihoviimeinen skenaario - eikä sitä itsestäänselvästi toivo eikä siihen hankkiudu kukaan - päinvastoin!?

Nato ei sitä tilannetta estä vaan nimenomaan vain ajaisi siihen. Fiksut ihmiset osaavat käyttää jo monenlaatuista diplomatiaa sitä ennen, vähemmän fiksut pyrkivät siihen tieten tahtoen natotusta yritellen vain lyömällä päänsä kiveen.

Aivan oikein: "Venäjän toimet olisivat lisäksi astetta kovempia verrattuna esimerkiksi USA:n tai Naton toimiin." - Miksi siis tieten tahtoen vain ärsyttäisimme ja pikkupoikamaisesti uhittelisimme Venäjälle "kyllä Nato antaa teille turpiin"??

"Toinen vaihtoehto poliittisesti vaikeassa tilanteessa on erittäin pitkälle menevä myötyväisyyspolitiikka Venäjän suuntaan". Mitä tarvetta meillä on ollut vähään aikaankaan tai olisi nyt tai tulevaisuudessa näillä edellytyksillä - siis ilman Natoa - minkäänsorttisiin myöntyväisyyspolitiikkoihin? - Ei ole kyse "suomettumisesta", ei ole Venäjä esittänyt minkään suunnan myöntyvyyspakotteitaan - on kyse vain aivan normaalista uhittelemattomasta - siis natottomasta - asiallisesta win- win- kanssakäymisestä naapurimaiden välillä. - "Hanki ystävät läheltä ja vältä viholliset kaukaakin"!...

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #48

Hyvä Olli-Pauli,

juu, jokainen voi hehkuttaa omaa osaamistaan ja taustaansa, ei siinä mitään, mutta vain reaaliset perusteet ratkaisevat.

Julkisuuteen ei ole vielä tullut pointteja, joilla esim. Pääesikunnankin kenraalit (siis osa, ei insinöörit)) olisivat valottaneet kulissien ”toista puolta” Naton suhteen muutoin kuin omien etujensa mukaisesti - siksi monta vakavaa pointtia edustaa natottomuutta (täälläkin esitettynä vain osa, vrt. linkit), siksi vanhakantaista, kestämätöntä kantaa edustat, valitettavasti.

Kuten professori Juha Mäkisen toimittamasta akateemisesta koosteesta käy ilmi asevelvollisuudella on laajapohjainen tulevaisuutensa ilman Natoa pitkälle näin, nykyisin näkymin, myös talouden suhteen. Ilman laajaa puolustustahtoa ei ole yleistä asevelvollisuutta, ilman yleistä asevelvollisuutta ei ole Suomen puolustusvoimiakaan – kyseessä ovat jotkut muut voimat ja seuraukset sen mukaiset (kukahan naureskelikaan…).

Pääesikunnalla (osalla) ja Nato-edustustolla on tietenkin oma lehmä ojassa, mutta ei aina esim. puolustusministeriöllämme.

Palkka-armeijat ovat yleistyneet varsinkin länsieurooppalaisissa Nato-maissa - sen myötä. Armeijan päätehtävät siellä ovat luonnolliseti muuttuneet monissa maissa kansainvälisiin kriisinesto- ja kriisinhallintatehtäviin - USA/Natonkin mukaan muihin maihin pelkkiin hyökkäily- ja valloitustehtäviin. Tulokset?

Ruotsissa todettiin, että ei kannata kouluttaa 10 000:tta varusmiestä, sillä koulutustaso ei riitä kansainvälisiin tehtäviin. Nuorten värvääminen armeijaan on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi. Esimerkiksi Espanjassa on jouduttu tinkimään aloitusikä 28 vuoteen. Siellä on myös laskettu älykkyystasovaatimuksia alle keskimääräisen tason ja joustettu näkökyvyn ja fyysisen kunnon vaatimuksista.

Ranskan tavoitteena oli lisätä sotilaiden määrää ulkomaanoperaatioissa, kun se lakkautti asevelvollisuuden vuonna 2001. Tavoitteeseen se ei ole päässyt rekrytoinnin, henkilöstön määrän ja laadun vuoksi. Operaatioiden kohonneet kustannukset ovat myös vaikuttaneet.

Puolustusministeriön selvityksen mukaan henkilöstömenot ovat nousseet lähes kaikissa armeijoissa, kun yleinen asevelvollisuus on lakkautettu.

Puolustusministeriön mukaan nykyinen järjestelmä on edullisempi kuin ammattiarmeija. Sen laskelmien mukaan 60 000 sotilaan palkka-armeija maksaisi kaksi (2) miljardia euroa enemmän kuin 250 000 hengen suuruisen reservin ylläpito. - Eivätkä kuusi- kahdeksankymppiset miehetkään ole enää tänään pelkkää ohjuksille nostettavaa ruokaa, päinvastoin...

Vaikka et olisikaan ajamassa palkka-armeijaa, niin vääjäämättömästi ”natottaminen” sitä merkitsisi. Natoon liittyminen ei ole missään massa lisännyt yleistä asevelvollisuutta – miksi pitäisi?? - tasan päinvastoin. Ammattiarmeija – rekrytointi ollut vaikeaa – paras aines hakeutuu muualle siviilihallintoon – on pelkkää silmänlumetta.

Geografialle ja –politiikalle et sinäkään mahda mitään – olemme Venäjän etupiirissä tahdoimme tai emme, Venäjän armottomat kannat meidän on aina huomoitava. USA/Nato ei mahda mitään Venäjän meidän natottumisen estämiselle. En menisi koettelemaan edes kepillä jäätä...

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #51

Nato sinne ja Nato tänne, kylmä tosiasia kuitenkin on ettei yhteiskuntamme ja poliittinen järjestelmämme kestäisi meihin Venäjän kohdistamaa täysimittaista iskua. Vaihtoehtoja on kaksi, sotilaallinen liittoutuminen niin vahvan organisaation kanssa, että sen tuki estää iskut maahamme. Tällöin voimme säilyttää myös yleisen asevelvollisuuden. Tai sitten niin pitkälle meneveä myöntyväisyyspolitiikka Venäjän suuntaan, ettei iskua edes ole syytä pelätä, tälläkin tiellä on riskinsä.

Lopuksi: En usko, että Venäjällä olisi sotilaallisia aikeita maamme suuntaan. Minun on vain vaikea hyväksyä maanpuolustukseen liittyvän fuulan jatkuvaa jauhamista. Hyväksykää hyvät miehet jos tosiasiat ja nouskaa sieltä reserviläisten hiekkalaatikosta.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #54

Olli-Pauli,

viitaten edelliseen kommenttiini esität täysin itsestäänselviä "jos, jos ja jos"- toteamuksia yhteiskuntamme kestävyysvajeesta Venäjän täysmittaisen iskun mahdollisesti - mutta vain hyvin epätodennäköisesti viisaina pystytellessämme - maatamme kohdatessa.

Vaihtoehtoja meillä on vain tasan yksi: pysytellä edelleenkin, puolueettomana, liittotumattomana - myös EU:n suuntaan.

Pelkän EU/Naton tuki ei estä mahdollista nopeaa iskua maahamme - sen sanelee jo geografiakin, jolle sinäkään eikä USA/Nato ei mahda yhtään mitään.

Kuten jo kerroin - ja itsekin sen totesit - pitkään näillä näkymin emme tarvitse Venäjän suhteen minkäänlaatuista myöntyväisyyspolitiikkaa, meillä ei ole syytä pelätä Venäjää miltään nykyiseltä mahdolliselta osaltaan, päinvastoin.

Varautuminen on viisautta eikä vahingon enne. Nato- liittoutumisemme olisi vain todellinen suuren vahingon enne ja sen totaalinen häviöseuraus. Mahdollisen kriisin puhjetessa rajoillamme Nato- vakuutus häipyy yhtä nopeaan kuin Horneteistakin jää vain suihkuvanat jälkeen...

P.S. Reserviläiset käyvät kertauksissa - varsinkin aluevastuuupseerit ja miehet - pysyvät kaikkikin tietotekniikaakin hyödyntäen ja itsekouluttautuenkin ajan tasalla, valitettavasti ilmeisesti sinä et. Toivottavasti kuitenkin pääset sinäkin vielä tuosta hyvin vaarallisesta Nato- päähänpinttymisestäsi, pikaisiin paranemisiin.

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #57

Jep, ja nytten kun se Venäjän uhkakin poistui voimme unohtaa myös Nato-haihattelun, luopua Suomen "kalleimmasta" kuntokoulusta ja siirtyä pieneen ammattiarmeijaan. Rauha maassa!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #59

Tulihan se vihdoin sieltä:

Olli-Paulin oma tunnustus, vain omien etujen ajo: ”ammattilaisarmeijaan”…

Kuitenkin - katsotaanpa lisää:

Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen :

http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/5ac236804843dab5...

Suomalainen asevelvollisuus

”Puolustuksen perusta, yksilöä motivoiva
ja myönteisiä yhteiskunnallisia
vaikutuksia korostava” :

http://defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvoll...

Asevelvollisuus seuraa aikaansa :

Veli-Pekka Parkatti
Kirjoittaja on kenraalimajuri ja Itä-Suomen sotilasläänin komentaja. :

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/20...

Varusmiespalvelus ja mielenterveys :

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit...

Raportti MLL:n Isä - hankkeen ja puolustusvoimien yhteistyöstä:

http://hameenpiiri-mll-fi-bin.directo.fi/@Bin/c85b...

HeiaHeia innostaa varusmiehiä liikkumaan:

http://www.kauppalehti.fi/omayritys/heiaheia+innos...

Aggressionhallintakurssi avuksi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan :

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/aggress...

Puolustuskyvyn ylläpitämisellä on kansantaloudellinen hintansa :

”Tutkimuksen perusteella puolustuksen ylläpitämisestä aiheutuu kuluttajien hyvinvoinnilla mitattuna noin 4,8 miljardin euron kustannukset, jotka riippuvat ennen kaikkea puolustusvoimien vaatimasta työpanoksesta ja verotuksen aiheuttamista hyvinvointikustannuksista. Ammattiarmeijaan siirtyminen nostaisi kustannuksia noin 3,8 miljardilla eurolla, jolloin kokonaiskustannus yhteiskunnalle olisi jo yli 8,5 miljardia. Siilasmaan työryhmän näkemyksen mukaan ammattiarmeijan kustannus ei enää olisi hyväksyttävä, ja se päätyykin suosittamaan asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä parhaimpana vaihtoehtona.”

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/...

Varusmiespalvelun kustannustehottomuus on todellinen harhaluulo. – Siitä vaan Olli-Pauli kehittelemään ”ammattilaisarmeijaasi” – kun varusmieskoulutus on mielestäsi muka vain ”Suomen kallein kuntokoulu”!…

P.S. Kuinka vaikeaa sinulla on ollutkaan palvelu armeijassa, kun se on ollut niin "toisarvoinen", suorastaan merkityksetön?

Käyttäjän Olli-PauliSarvaranta kuva
Olli-Pauli Sarvaranta Vastaus kommenttiin #60

Höpö, höpö, mitähän etuja sitä 65-vuotias eläkeläinen mahtaisi tällä sektorilla ajaa?

Lopetan omalta osaltani tähän, mutta totean vielä lopuksi. Olen useaan otteeseen kirjoittanut, että paras yhdistelmä on liittoutuminen yhdistettynä asevelvollisuusarmeijaan. Liittoutuminen ja ammattiarmeija toimisi jotenkin, mutta oma osuutemme olisi kovin pieni, eikä koko maata voisi puolustaa. Nykytilanteen jatkaminen ajaa meidä Suomen kalleimpaan kuntokouluun ja viimeistään siinä vaiheessa kun olemme ainoa Länsi-maa, jolla on yleinen asevelvollisuus, joudumme luopumaan nostalgiasta.

Kolmenkymmenen vuoden palvelu, josta suurin osa Pääesikunnassa, josta puolet osastopäällikkönä, kolme rauhanturvaamismissiota ja komennus Suomen Nato-edustostoon eivät tehneet lainkaan kipeää. Kipeää teki ajoittain se, että näin kulissien taakse ja tiesin, että se kuva mikä kansalaisilla ja innokkailla reserviläisillä oli (on), tai mikä heille annettiin, ei läheskään aina vastannut (vastaa) todellisuutta. Mutta se onkin sitten jo toinen juttu.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #61

Olli-Pauli,

”Höpö, höpö, mitähän etuja sitä 65-vuotias eläkeläinen mahtaisi tällä sektorilla ajaa”. Miksi sitten ollenkaan ajat ainakin täällä samoja jankuttaen vieraita, Naton, USAn etuja?

Sinulla on valitettavasti varsin kapea sihti ja sektori, eli tähtäät vain epäoleelliseen. Kehotan sinua opiskelemaan ajan kuluksesi ainakin tieteellisyyden, tieteenteon alkeita:

”Tieteet pohjautuvat tieteenfilosofiassa kehittyneeseen empiristiseen ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana intuitiolle ja niin sanotulle musta tuntuu -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on subjektiivinen ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.”

Subjektiivinen oma arviosi perustuu lähinnä vain kestämättömään konventionaaliseen tunteeseesi, jonka vaikuttimena on tekstisi perusteella suurimmalta osaltaan ilmeinen Venäjän pelko, russofobia.

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1428...

Pitää paikkansa sinänsä: ”paras yhdistelmä on liittoutuminen yhdistettynä asevelvollisuusarmeijaan” - Mutta kun se ei kestä aluksikaan käytännössä - muodostaa vain monikertaisesti vakavan uhan ja suuren riskin…

Valitettavasti aliarvioit, jopa haventaen, edelleenkin – lue enemmän niin luulet vähemmän! – Suomen puolustusvoimia, sen kokonaiskompetenssia, uskottavan itsenäisen maanpuolustuksen, turvallisuusuhkan eliminoinnin optimoinnissa nimittäen sitä epätieteellisesti ”Suomen kalleimmaksi kuntokouluksi”. Ensinnäkään armeijamme ei ole pelkkä kuntokoulu – osittaisena kuntokouluna se on maamme halvin ja yhtenäisesti laajana perustavalaatuisinkin! - ja ao. moninaiset linkit jo osoittavat yleisen asevelvollisuuden kvartaalitalouteenkin verrattuna monikertaisia moninaisia etuja ja hyötyjä – välillisesti myös kaikille naispuolisillekin suomalaisille.

Vaikka Suomi olisi viimeinen ns. läntinen maa, jossa on yleinen (valikoivana, rajattuna, kohdennettunakin) asevelvollisuus, Suomi muodostaa silloinkin Venäjälle ”etuvartioaseman”, jolloin Nato- uhka rajoiltamme – 1300 km – on poissa, ja Venäjä voi vapaammin keskittää huomionsa sitä tärkeämmäksi katsomilleen alueille - myönteisen, ystävällisen vapauttavaa...

Yksinkertainen tosiasia – riittää kansalaisymmärrys – ei tarvita nostalgiaa, ei kaihoa, ei unelmointia, ei ns. korkeampaa matematiikkaakaan…

Edesmennyt ins. upseerikokemuksesi PE:ssäkään – itsekin olen siellä palvellut - ei vielä sinänsä takaa relevanttia kokonaistietämystä ”Naton välttämättömyydestä” – pelkkien vihjeittesi sijaan. Kolmessakymmenessä vuodessa – ulkomaankomennuksistakin huolimatta – tahtoo ajatusura pysähtyä ikään kuin rikkinäisen LP-levyn päättymättömyyteen, se soi, se soi, se…

P.S. Suomalainen diplomatia on saanut sulkansa, ulkoministeri Erkki Tuomioja sai pohjoismaisen viestin perille Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville: idean Syyrian myrkkyaseiden luovutussuunnitelmasta, ajatuksesta, joka lähti pohjoismaista (keskusteluista), vaikka Lavrov sen omikin itselleen - ei väliä, kun itse PM- aloite meni perille - kuitenkin via FI - Obamalle…

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Luhtala kirjoittaa:

"Nimittäin mikäli asevelvollisuudesta luovuttaisiin, ja varusmiehien koulutusmäärät tämän seurauksena luultavasti pienenisivät, voisi moni varusmiehiä nyt kouluttava aliupseeri menettää työpaikkansa."

Ei pidä paikkaansa. Puolustusvoimat on ylipäätään alasajanut koko vanhan kanta-aliupseerien ammattikunnan täydellisesti. Sen tilalle on keksitty erilaisia sekavia korvaavia järjestelyjä, ja monissa varuskunnissa on kouluttavina aliupseereina parin vuoden pätkätyötä tekeviä sopimussotilaita.

Tosiasiassa aliupseerit hyötyisivät asevelvollisuudesta luopumisesta. Siinä kohtaa nimittäin olisi pakko perustaa ammattiarmeija, ja sellaista ei voi pyörittää ilman ammattitaitoista ja vakinaista aliupseerikuntaa.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jussi Jalonen: " Puolustusvoimat on ylipäätään alasajanut koko vanhan kanta-aliupseerien ammattikunnan täydellisesti. Sen tilalle on keksitty erilaisia sekavia korvaavia järjestelyjä, ja monissa varuskunnissa on kouluttavina aliupseereina parin vuoden pätkätyötä tekeviä sopimussotilaita. "

Tämä on tavallaan siksi ymmärrettävää, ettei pysyvä kanta-aliupseerius motivoi ketään. Kun joku haluaa aloittaa armeijassa koko työuransa mittaisen sotilasuran, hän luonnollisesti toivoo, että uralla on mahdollista edetä hyvässä lykyssä vaikka kenraalikuntaan ja sen mukaisille palkoille eikä heti törmätä tietoiseen lasikattoon niiden alapuolelle, jotka ovat nuoruudessaan onnistuneet pääsemään kadettikouluun.

Tämän vuoksi järjestelmä alkoi kehittyä sotilasurasta kiinnostuneiden kansalaisten omista preferensseistä siihen, että on reserviin koulutettava miehistö, aliupseerit ja upseerit ja kantahenkilökunnan puolella pisimpään uraan sitoutumaan valmiit haluttiin nimenomaan laittaa kadettikouluun ja "täydelle" upseerin urapolulle. Toki kaikista upseereista ei tule _korkeita_ upseereita, vaan eteneminen iän puolesta ajoissa vaatii silloinkin lahjakkuutta. Huomasin itse vuonna 1995 varusmiespalvelusta suorittaessani, että monia "kanta-aliupseeriston" tehtäviä hoitivat vastikään kadettikoulusta valmistuneet yliluutnantit. Nyttemmin kadettikoulusta valmistutaan "vain" luutnanteiksi.

Käyttäjän JuhaMkinen kuva
Juha Mäkinen

Roope; ja muut. Erinomaista että toimittamani Asevelvollisuuden tulevaisuus kirja saa tätäkin kautta lisää huomiota osakseen. Toivoakseni jatkossa myös lukijoita? Kuten olen sinulle muilla kanavilla todennutkin ei tässä kirjassamme käsitellä kansantaloustieteellisestä näkökulmasta yleistä asevelvollisuutta siinä määrin kuten olisin ja olisimme halunneet. Esimerkiksi prof Poutvaara ei ollut kiinnostunut yhteistoiminnasta kanssamme mutta me olemme analysoineet tutkimuksiaan kuten oheisesta otteestasikin ilmenee. Olen muistuttamassa että mm Juha Honkatukia on tehnyt mm nk. Siilasmaan työryhmän taustaksi kansantaloustieteisiä laskelmia joita on esitelty paljon muuallakin kuin tässä raportissa. Nyt #Ohion kansalaisaloitteen myötä olemme huomanneet että professori Vesa Kanniainenkin on tästä tematiikasta suuresti kiinnostunut ja hänen tekstejään onkin tarjolla myös (=ainakin oli) #Ohion Facebook sivuilla. Lukemisiin, pohtimisiin ja keskustelemisiin eri näkökulmien välillä ja sittemmin parlamentaarisesti päätettäväksi mutta sitä odotellessa jatkamme legitiimisti suomalaisen asevelvollisuuden kaikentasoista jatkokehittämistä muun muassa em Siilasmaan raportin toimenpiteiden suunnassa ja koulutuskulttuuriamme kehittäen.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Juha!,

näin on - Asevelvollisuuden tulevaisuus - koosteesi saa näin oivaa lisää julkisuutta - toivottavasti se myös homioidaan kokonaisvaltaisesti, eikä - niinkuin Roope yrittelee tarkoitushakuisesti tällä blogillaan vääristellä - vain asiayhteydestään "irtirepäisyillä" - saadakseen näyttämään että ampuisitte itse omaan jalkaanne ko. akateemisella koosteellanne - eli että olisittekin myös etunenässä muka alasajamassa puolustuvoimamme maanrakoon tai maanpakoon!...

Yritit saada jokin aika sitten keskustelua aikaan Maaseudun tulevaisuus- lehdessä (ao. verkkosivullakin) "Asevelvollisuus 4.0" - otsikolla - kaipaa lisää asiakommentteja, ei iänikuisia lyhyitä eipäs- juupas- mutuja...

Täällä aiheestasi:

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/luk...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Puhuvatko tässä asevelvollisuuden vastustajat itsensä pussiin? "Virallisesti" kampanjan puolustamisessa on esitetty aika monessakin kommentissa ammattiarmeijaa nykyisen asevelvollisuusarmeijan tilalle, jolloin on selvää, että palkallisia sotilasammatteja olisi tarjolla muutoksen jälkeen nykyistä enemmänkin, joten nykyiset upseerit ja aliupseerit eivät tietenkään joutuisi siinä työttömiksi.

Nyt esitetty puheenvuoro kuitenkin maalailee skenaariota, jossa kysymys olisikin laajemmasta _maanpuolustuksesta luopumisesta ja Suomen kansallisen ulkoisen turvallisuuden tietoisesta alasajosta_ pelkän asevelvollisuudesta luopumisen sijaan! Tätäkö halutaan?

Haastan kaikki tämän kansalaisaloitteen allekirjoittamista harkitsevat miettimään asiaa tarkemmin tässä valossa ja kannatan myös Piraattipuolueen sisäistä vakavaa keskustelua siitä, millainen tulee olla laajemminkin koko puolueen turvallisuuspoliittinen strategia, mitä uskallamme ja kehtaamme esittää eduskuntavaalikampanjassamme 2015. Nyt on menty hyväksymään verraten heiveröisin ohjelmanvalmisteluin asevelvollisuuden vastaisuus, mutta toimivilta vaihtoehtoisilta ratkaisuilta on samalla jätetty langanpäät auki.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Asevelvollisuudesta luopuminen ei välttämättä johda Puolustusvoimien kokoaikaisen henkilöstön määrän kasvuun. Jos maanpuolustus toteutetaan vapaaehtoisista varusmiehistä muodostetun reserviläisarmeijan avulla, ja samalla lasketaan koulutettavien varusmiesten määrää, vähenee luonnollisesti myös kouluttajien tarve.

Mm. Vihreän miesliikkeen ja Sadankomitean vaihtoehtoiset maanpuolustusmallit perustuvat vapaaehtoisista muodostettuun reserviläisarmeijaan.

Niko Hakuninen

Entä ajatusleikin kautta jos Suomeen tulisi sotatila ketkä puolustaa maata? Vieläkään ei yhtään sotaa ole ratkaistu ilman miehittämistä ja sen haasteet tiedetään jos puolustajan riveissä on kalusto ja materiaalia sekä joukkoja. Vai miten esim Afganistanin valloitus on mennyt?

Niin ketkä puolustaisi Suomea ne jotka ovat käyneet armeijan vapaa-ehtoisesti. Ammattiarmeija kannattaa lähteä puolustamaan Ahvenanmaata jos sitäkään niin pienellä joukolla ei muuta saada tehtyä. Vai kuvitellaanko että Nato tai Ruotsi tulee auttamaan? Vai pakotettaisiinko kaikki kieltäytyjät sotatoimiin?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #20

Niko,

kuvittelevat - no ehkä vähän myötätuntoa sitten, etten sanois sääliä...

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #20

Okei, jos halutaan leikkiä ajatuksilla niin leikitään sitten yhdessä :)

Ajatusleikki 1: Venäjällä syttyy sisällissota, valtaapitävät kommunistit vastaan vallankumousta havittelevat nationalistit. Kommunistit kysyvät Suomen apua Pietarin puolustamisessa. Nato on jo lähettämässä joukkoja Etelä-Venäjälle, tarkoituksenaan edetä Baltian kautta Pietariin. Lähettääkö Suomi asevelvollisia taistelemaan Venäjän vakauden puolesta?

Ajatusleikki 2: Itävallan tuleva presidentti murhataan lomamatkallaan Bosniassa. Tämä johtaa kriisiin Itävallan ja Serbian välille, ja lopulta Itävalta julistaa Serbialle sodan. Asiat johtavat toiseen, suursota uhkaa, ja lopulta Serbia kysyy Suomelta apua: jos jokunen pataljoona saataisiin avuksi vakauttamaan tilannetta. Pitäisikö Suomen lähettää joukkoja vakauttamaan oloja Serbiassa? Se voisi ehkäistä eurooppalaisen suursodan syntymisen.

Lauri Korhonen

Luhtala.

Miten vapaaehtoisuus ja sitoutuminen sopivat yhteen?

Miten vapaaehtoisuus tukee ennustettavuutta?

Ymmärrätkö ennustettavuuden merkityksen suunnittelulle?

Ymmärrätkö suunnittelun merkityksen varautumiselle?

Ymmärrätkö varautumisen merkityksen maanpuolustukselle?

Ymmärrätkö maanpuolustuksen merkityksen yhteiskunnalle?

Ymmärrätkö suunnittelun merkityksen kustannusten hallinnalle?

...

Tulossa liian pitkä lista. Helpompi kysyä - mitä ymmärrät?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen Vastaus kommenttiin #22

Niinpä niin, Lauri,

taitaa olla liian vaikeaa noille "vapauttajille" - vastuu, sitoutuminen, yhtenäinen puolustustahto - nuotkin merkitykset ylittävät arvoina jo moninkerroin ne taloudelliset uhraukset, joita niiden elintärkeä ylläpitäminen edellyttävät - turha edes kysyä, mitä niiden puute tarkoittavat Suomen reunaehdoissa vs. EU:n sisällä "sateensuojassa" leveilevät "natoilijat". Ei kaikea voida mitata rahassa.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Roope,

vapaaehtoisista muodostettava reserviläsiarmeija on kaikkialla todettu olevan yhtä tyhjän kanssa - pelkkä unelmanne - tosiasiassa maanpuolustuskykymme ja - tahtomme totaalinen alasajo ainoana johdannaisenaan...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

"Mm. Vihreän miesliikkeen ja Sadankomitean vaihtoehtoiset maanpuolustusmallit perustuvat vapaaehtoisista muodostettuun reserviläisarmeijaan."

Meinasi leuka loksahtaa sijoiltaan, kun niin nauratti. Kirjoita v

Arttu Vanninen

'"Virallisesti" kampanjan puolustamisessa on esitetty aika monessakin kommentissa ammattiarmeijaa nykyisen asevelvollisuusarmeijan tilalle, jolloin on selvää, että palkallisia sotilasammatteja olisi tarjolla muutoksen jälkeen nykyistä enemmänkin'

Tästä on varmaan kokemuksia eri Euroopan maista. Itse uskoisin, että asevelvollisuudesta on luovuttu nimenomaan kustannussyistä, ts. henkilöstöä saadaan vähennettyä. Vai onko kommenttisi ydin tuossa "palkallisessa sotilasammatissa"? En ihan tajua.

Jarkko Hietala

Eikö se nyt ole päivänselvää, että jos asevelvollisuus armeijasta siirrytään ammattiarmeijaan palkallisten sotilasammattien määrä lisääntyy?

Sotilaallista tyhjiötä tai Suomen puolustuksen ulkoistamista Venäjän tai Kiinan armeijalle aika harva on ehdottanut. Näissä vaihtoehdoissa puolustukseen liittyvät ammatit vähenevät Suomessa ja siirtyvät lueteltuihin maihin.

Arttu Vanninen Vastaus kommenttiin #23

"Eikö se nyt ole päivänselvää, että jos asevelvollisuus armeijasta siirrytään ammattiarmeijaan palkallisten sotilasammattien määrä lisääntyy?"

So what, jos järjestelmän kokonaiskustannukset pienenee?

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    "mikäli asevelvollisuudesta luovuttaisiin, ja varusmiehien koulutusmäärät tämän seurauksena luultavasti pienenisivät, voisi moni varusmiehiä nyt kouluttava aliupseeri menettää työpaikkansa."

En nyt lainkaan ymmärrä tämän logiikkaa.

Mikäli siirrytään asevelvollisuudesta palkka-armeijaan, työpaikkoja on luvassa moninkertaisesti aikaisempaan verrattuna, eikö vain?

Arttu Vanninen

Kiinnitä erityistä huomiota tähän: moni *varusmiehiä nyt kouluttava aliupseeri* voisi menettää työpaikkansa.

Työpaikkojen kokonaismäärästä ei puhuta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Presidentti Kennedy sanoi: "Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, vaan kysy, mitä sinä voit tehdä maasi puolesta". Tuossa on vinha perä, vaikka ei USA:sta pitäisikään.

Jokaisen suomalaisen oikeus ja velvollisuus on puolustaa omaa maataan.
Tässä voisi jopa lausua Leninin tapaan: "Jokaiselta kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeidensa mukaan".

Suomeen on siis kehitettävä ja käyttöön otettava kaikkia kansalaisia koskeva maanpuolustusjärjestelmä. Jokainen suomalainen osallistuu halujensa ja kykyjensä mukaisesti rakentaen kokonaisuutta.

Yhtenäistä kansaa ei kukaan voita!

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Erland,

niinpä - miksei noin simppeliä asiaa kuin myös totesit "Yhtenäistä kansaa ei kukaan voita!" kaikki tajua vaan yritetään kaikkinaista vierasta ja kestämätöntä tilalle?

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin pitkä palvelus oli päättynyt, mutta se suomalaisen veteraanin arvostus, jonka puolesta hän väsymättä jaksoi puhua ja toimia silloinkin kun sille oli vaikea saada yleisen mielipiteen ymmärrystä, on tällä hetkellä yleisesti tunnustettu.

Kun yhteiskunnassamme lietsottiin alakulon ja väheksynnän ilmapiiriä sotiemme muiston äärellä, kertoi kenraali voitoista ja saavutuksista, tai kansan uudesta yhteishengestä, kuten teki talvisodan runoilija Yrjö Jylhä runossaan Vaienneet voittajat:

Te ette turhaan taistelleet
te ette turhaan kaatuneet
te saitte suurimman voiton:
te voititte veljen veljelleen,
te löysitte kansan eksyneen,
te airuet aamunkoiton.

Sotilaan hyve on vahva velvollisuudentunto. Kun hän täysinpalvelleena siirtyi aikanaan eläkkeelle, sama velvollisuudentunto ja isänmaanrakkaus avasivat hänelle vielä uudet tehtävät.

Samantapaista johtajuutta kuin aikanaan sotajoukon kärjessä tarvitaan tämän ajan keskellä ehkä kipeämmin kuin koskaan. Kun lapsia ja nuorisoa kasvatetaan, kun koko yhteiskuntaa johdetaan, kun kestäviä, hyviä arvoja tahdotaan vahvistaa tai kun kansakunnan yhtenäisyyttä halutaan lujittaa eivät yksin periaatteet, ohjeet ja määräykset riitä. Tarvitaan suunnannäyttäjiä, hyviä esimerkkejä, moraalisia esikuvia. Tämänkin ajan keskellä rakas isänmaamme tarvitsee kaikilla yhteiskunnan tasoilla, niitä ihmisiä, jotka omalla esimerkillään näyttävät, miten suoraselkäinen velvollisuudentunto, toisista huolehtiminen, oikeudenmukaisuus ja oman sisimmän kuunteleminen ovat arvoja, joita yhtenäinen ja sisäisesti vahva kansakunta menestyäkseen tarvitsee. Mitä enemmän on omantunnon ihmisiä, sitä enemmän on yhteistä, rakentavaa pääomaa.

Luonteenomaista Adolf Ehrnroothille johtajana oli, että hän tunsi aina suurta vastuuta ja huolta alaisistaan. Hän vaati sotilailtaan velvollisuudentuntoista tehtävien täyttämistä, mutta ei edellyttänyt sokeasti alistuvaa tottelemista, vaan huolehti siitä, että jokainen ymmärsi miksi tehtävä piti tinkimättä täyttää. Adolf Ehrnrooth vaati niin kasarmilla kuin rintamallakin hyvää sotilaallista kuria ja järjestystä, mutta osasi tarvittaessa olla suvaitsevaisen suurpiirteinenkin.

Ehrnrootin sanoman ydin sisältyy hänen usein toistamaansa sanontaan: "Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa."

Edelleen :

"Kansa joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten."

"Sopimus olkoon se hyökkäämättömyys-, ikuinen-, pyhä- tai mitä historiasta te löydätte. Se palvelee, niin kauan kuin se palvelee vahvemman sopimuspuolen etua."

Suomalaista sotilasta johdetaan edestä, joukkonsa/joukkojensa keskeltä, ei takaa.

"Haluaisin korostaa seikkaa, jota kaikki eivät ehkä ymmärrä. Sotilaat, jotka usein olivat hirvittävän nuoria, halusivat nähdä komentajansa etulinjassa. Mutta psykologisten syiden lisäksi miehiä on johdettava edestä siksi, että muussa tapauksessa vastatoimet tulevat liian myöhään."

"Viidestä sotavuodestamme voimme oppia sen, että tuleva sodan aikainen upseerimme johtaa suomalaista sotilasta. Atlantin toiselta puolelta, Ranskasta tai jostain muualta tuodut johtamisopit eivät päde."

Näin johti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth joukkojaan – ei pääesikunnista, tms. käsin.

Toimituksen poiminnat