Roope Luhtala

Kenen etua Varusmiesliitto ajaa?

Varusmiesliitto ry kertoo sivuillaan olevansa "kaikkia asevelvollisuuttaan suorittavia yhdistävä ja heidän etujaan sekä oikeuksiaan puolustava yleishyödyllinen yhdistys".

 

Tämän perusteella voisi ajatella että Varusmiesliitto valvoo asevelvollisuuttaan suorittavien etuja. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, mikä selviää lukemalla Varusmiesliiton tavoiteohjelmaa:

"Varusmiesliitto pitää Suomessa yleistä asevelvollisuus -järjestelmää tarkoituksenmukaisena tapana järjestää maamme puolustus myös tulevaisuudessa"

 

Jos Metalliliitto sanoisi kannattavansa metallialan työntekijöille työvelvollisuutta muutaman euron päiväpalkalla koska näin "järjestetään metallialan tarvitsema työvoima tarkoituksenmukaisesti", niin liiton johdossa luultavasti tapahtuisi nopeasti henkilövaihdoksia.

 

Varusmiesliiton tavoiteohjelmassa todetaan myös että:

"Varusmiesliitto haluaa, että varusmiespalvelus on tulevaisuudessakin kova ja haastava koulutus, jonka aikana sotilaallisesta kurista ja järjestyksestä ei tingitä."


Ei oikein kuulosta varusmiesten edunvalvonnalta.

 

Toisaalta mitä kovempi ja haastavampi varusmiesten koulutus on, sitä enemmän palveluksen kovuudesta kärsivät varusmiehet ottavat yhteyttä Varusmiesliittoon, joka voi näin tuntea itsensä tarpeelliseksi. Yhteydenottojen määrä lienee myös yhtenä julkisen tuen myöntämiskriteerinä. Varusmiesliiton vuosittain saama julkinen nuorisotyön tuki on noin 40 000 euroa.

 

Erikoista tilannetta voidaan selittää sillä, että nuoret ja kokemattomat varusmiehet eivät osaa vaatia Varusmiesliitolta omien etujensa valvontaa. Tästä syystä Varusmiesliitto onkin alkanut ajamaan työnantajapuolen, eli Puolustusvoimien, etua kannattamalla ilmaisen työvoiman järjestämistä Puolustusvoimille asevelvollisuuden avulla.

 

Varusmiesliittoa on pyydetty järjestötukijaksi kansalaisaloitteeseen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi. Ainakaan toistaiseksi liitto ei ole tukijaksi lähtenyt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

"Varusmiesliitto haluaa, että varusmiespalvelus on tulevaisuudessakin kova ja haastava koulutus, jonka aikana sotilaallisesta kurista ja järjestyksestä ei tingitä."

Ilmeisesti varusmiesliitto haluaa omalta osaltaan olla varmistamassa että varusmiesten koulutus antaa valmiudet toimimaan myös sotatilassa ettei koulutettujen ensimmäisen sotapäivän menetys ole oma henki. Jossakin määrin olisin valmis määritelemään edellä mainitun edunvalvonnaksi.

Riku Sutinen

Miksi Varusmiesliiton tulisi kannattaa yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista?

Käyttämäsi Metalliliitto vertausta soveltaen: Aikataulut ovat kireät ja laatuvaatimukset tiukat. Siksi Metalliliiton tulisi kannattaa konepajateollisuuden siirtämistä pois Suomesta.

Eikö ole varusmiehen edunmukaista saada poikkeusolojen vaatimaa koulutusta? Miksi muuten olla parhaimmillaan vuosi palveluksessa, jos saatu koulutus ei tue kriisiolojen tarpeita?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Asevelvollisuus on tulonsiirto nuorilta miehiltä vanhemmille ikäluokille, joiden verorasitus pysyy pienempänä, koska osa puolustusmenoista maksetaan kaikilta perittävien verovarojen sijaan nuorten ikäluokkien tietyn osan työllä: http://ohion.fi/faktaa.htm

Tulonsiirtoja eturyhmältään kannattava taho ei todellisuudessa valvo etuja, vaan pyrkii pikemminkin haittaamaan eturyhmäänsä.

Riku Sutinen

Kävin tutustumassa tuohon : http://ohion.fi/faktaa.htm."Faktaa" todellakin.

Kyseinen lainauksesi on peräisin Asevelvollisuuden tulevaisuus -raportista (2013). Lainaus on (ei kovin yllättäen) kovinkin yksipuolinen. Otin itse lainauksen saman raporitn samalta sivulta.

"Toisaalta tämänkaltaisessa laskennassa on vaikea mielekkäästi ottaa huomioon julkisen hallinnon tuottamien ”julkishyödykkeiden” arvoa.[...] Lisäksi kansantaloudellisen hyödyn ulosmittaaminen julkistaloudessa ja kohdistaminen puolustusmenoihin on hyvin vaikeaa. Asevelvollisuus voi siis käytetyistä mittareista riippuen olla joko kallis tai halpa järjestelmä. Euroopassa käydyssä julkisessa keskustelussa on perustellusti käytetty asevelvollisuuden hinta -argumenttia sekä asevelvollisuuden puolesta että sitä vastaan"

Raportti on luettavissa seuraavasta osoitteesta: http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88837/A..., s. 23):

Terminologia tuntuu olevan myös kateissa.

Varusmieskoulutus on osa asevelvollisuutta. Se on poikkeusolojen perustietojen ja-taitojen oppimiseen tarkoitettu ajanjakso.

Asevelvollisuus määritelty laissa.

"Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen.

Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin." (asevelvollisuuslaki 2§)

Itse rinnastaisin tässä asiassa Varusmiesliiton roolin opiskelijajärjestöksi. Järjestöksi jonka tehtävänä on osaltaan tukea ja toimia vaikuttamiskanavana palveluolosuhteisiin liittyen. Olisi perin kummallista että opiskelijajärjestö ajaisi alansa koulutuksen lakkauttamista?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Itse rinnastaisin tässä asiassa Varusmiesliiton roolin opiskelijajärjestöksi. Järjestöksi jonka tehtävänä on osaltaan tukea ja toimia vaikuttamiskanavana palveluolosuhteisiin liittyen. Olisi perin kummallista että opiskelijajärjestö ajaisi alansa koulutuksen lakkauttamista?"

Rinnastus ei toimi.

Opiskelu antaa taitoja jotka hyödyttävät opiskelijaa itseään myöhemmässä elämässä. Asepalveluksen suorittaminen taas ei hyödytä niinkään varusmiestä itseään, vaan nostaa Suomen puolustuskykyä, josta hyötyvät kaikki suomalaiset.

Onkin reilua että kaikki kansalaiset maksavat varusmiehille korvausta heidän kaikkia kansalaisia hyödyttävästä työstään.

Käyttäjän jussimakinen kuva
Jussi Mäkinen

VASTAUS VARUSMIESLIITTO RY:N PUOLESTA

Olen pahoillani, että vastaus on viipynyt. Havainnoimme kysymyksen vasta myöhään eilen. Vastaan nyt järjestön puolesta sen pääsihteerinä.

Luhtala siteeraa liiton verkkosivuja seuraavasti: "kaikkia asevelvollisuuttaan suorittavia yhdistävä ja heidän etujaan sekä oikeuksiaan puolustava yleishyödyllinen yhdistys".

Kyseinen esittely liiton sivuilla on suora lainaus liiton säännöistä. Kyseinen sääntöjen pykälä on säilynyt muuttumattomana liiton selkänojana perustamiskokouksesta 12.4.1971 asti.

Tarkemmin toimintaa ohjaava sääntöpykälä kokonaisuudessaan:

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on toimia kaikkia asevelvollisuuttaan suorittavia yhdistävänä sekä heidän etujaan ja oikeuksiaan palvelevana järjestönä erityisesti seuraavilla tavoilla:
- kehittämällä varusmiesten taloudellista, sosiaalista ja oikeudellista asemaa
- parantamalla varusmiesten palvelusoloja
- kehittämällä varusmieskoulutusta
- edistämällä puolustusvoimien kansanvaltaista kehittämistä
- kehittämällä maanpuolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa
- lisäämällä varusmiesten kiinnostusta yhteiskuntaan ja puolustuspolitiikkaan yleensä
- edistämällä varusmiesten vapaa-ajan toimintaa järjestämällä kulttuuri- ja harrastustilaisuuksia

Luhtalan seuraava lainaus tavoiteohjelmasta; "Varusmiesliitto pitää Suomessa yleistä asevelvollisuus -järjestelmää tarkoituksenmukaisena tapana järjestää maamme puolustus myös tulevaisuudessa"

Varusmiesliiton vuosikokous on osoittanut yksimielisen kannatuksen kyseiselle kirjaukselle jo 10 vuotta. Risto Siilasmaan johtaman työryhmän työssä Varusmiesliitolla oli keskeinen rooli. Allekirjoittanut toimi vuonna 2010 työryhmän alaisen neuvottelukunnan jäsenenä Varusmiesliiton puheenjohtajan ominaisuudessa. Läheltä seurattuna työryhmä toimi kiitettävästi jopa Puolustuspoliittisen selonteon ja puolustusministerin antaman tehtävänannon vastaisesti. ” Teetimme työmme tueksi seuraavia selvityksiä tai tutkimuksia… Laadittiin selvitys vertailukelpoisten maiden asevelvollisuudesta sekä tarkasteltiin
varusmiespalveluksesta luopuneiden maiden kokemuksia.” Työryhmän lopputulos oli edellä mainitun tavoiteohjelmalainauksen mukainen.

Luhtalan jatkaa tavoiteohjelman lainaamista: "Varusmiesliitto haluaa, että varusmiespalvelus on tulevaisuudessakin kova ja haastava koulutus, jonka aikana sotilaallisesta kurista ja järjestyksestä ei tingitä."
Varusmiesliiton vuosikokous on osoittanut yksimielisen kannatuksen kyseiselle kirjaukselle. Liiton kokouksessa on viimeisen neljän vuoden aikana ollut poikkeuksetta varusmiesedustus n. 85% osallistujista. Voidaan siis suoraan tulkita, että varusmiespalvelusta suorittava ja sen jo suorittaneet tietävät, että sotilaallinen kuri ja järjestys on koulutuksen tehokkuuden ja toimivuuden tae. Järjestys ja kuri ovat keskeiset tekijät siihen, että koulutus on tehokasta ja tiivistä. Ilman edellä mainittuja pakollinen koulutusjakso olisi varmasti ajallisesti huomattavasti pidempi.

Luhtala nostaa keskusteluun myös Varusmiesliiton talouden. "Varusmiesliiton vuosittain saama julkinen nuorisotyön tuki on noin 40 000 euroa." Kun vuosittain myönnetty tuki asetetaan laadulliseen ja määrälliseen vertailuun esimerkiksi opiskelijajärjestöjen, nuorisotyötä tekevien tai poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa, on summa huomattavan pieni. Liitto tarjoaa pienillä resursseilla ja käytännössä vapaaehtoisvoimin palveluita ja edunvalvontaa vuosittain n.25-30 000 velvollisen kohderyhmälle. Kun tosiasialliseksi viiteryhmäksi valitaan kaikki asevelvolliset, puhutaan järjestöstä jonka vaikuttavuuden kohderyhmään samanaikaisesti kuuluu 360 000 asevelvollista.

Emme ymmärtäneet Luhtalan esittämästä asiayhteydestä, oliko mainittu 40 000€ liikaa vai liian vähän. Kuitenkin liitto kykenee kouluttamaan tuolla pienellä summalla vuosittain kaikkien joukko-osastojen kahdesti vuodessa vaihtuvat varusmiestoimikuntien toimihenkilöt, järjestää tutkimus- ja seminaaritoimintaa, tuottaa asevelvollisuusaiheisia oppaita tukemaan poikkihallinnollisesti joustavaa asevelvollisuutta, tarjoaa palvelusvelvollisille opintoneuvontaa ja tarjoaa palvelusvelvollisille oikeudellista - ja edunvalvonnallista asiantuntijatukea.

Luhtala väittää seuraavaa; "Erikoista tilannetta voidaan selittää sillä, että nuoret ja kokemattomat varusmiehet eivät osaa vaatia Varusmiesliitolta omien etujensa valvontaa. Tästä syystä Varusmiesliitto onkin alkanut ajamaan työnantajapuolen, eli Puolustusvoimien, etua kannattamalla ilmaisen työvoiman järjestämistä Puolustusvoimille asevelvollisuuden avulla." Puolustusvoimat eivät ole missään suhteessa verrattavissa työnantajaan puhuttaessa asevelvollisuudesta. Asevelvollisuus on yhteiskuntasopimuksen mukainen velvollisuus, jota suoritetaan siviilipalveluksena tai ”Oy Suomi AB:n omistamassa” Puolustusvoimissa.

Liitolla on hyvät suhteet keskeisiin yhteistyökumppaneihin kuten Puolustusvoimiin. Luhtalaa on hyvä muistuttaa, että Puolustusvoimat on valtioneuvoston ohjauksessa ja käytännössä kaikkiin muutoksiin he hakevat hyväksynnän Eduskunnalta. Suomi on sivistysvaltio jonka edustuksellinen ja demokraattinen ylivalta ohjaa maanpuolustustehtävää ja tavoitteita, eikä Puolustusvoimat toimi autonomisena sotilasorganisaationa. On siis virheellistä viitata Puolustusvoimiin itsekkään eduntavoittelijana.

Liiton säännöt: "9 § Liittohallitus

Liittohallituksen jäsenten on oltava liiton henkilöjäseniä, ja
vähintään puolet heistä tulee olla toimikaudellaan asevelvollisuuttaan suorittavia tai toimikautta edeltäneenä kalenterivuonna sitä suorittaneita."

Lainaus liiton säännöistä kertoo, että liiton ”johtohenkilöt” koostuvat palvelustaan suorittavista tai sen juuri suorittaneista. Täten liitto pitää suoran tavoiteohjelmallisen yhteyden tiiviisti ajantasaiseen palvelukseen. Vuosikokouksiin osallistuneita Varusmiehiä en toivo herjattavan nettikirjoittelussa ”nuoriksi ja kokemattomiksi.” Kokouksissa esiintyneet Varusmiehet ovat osoittaneet lähes poikkeuksetta yhteiskunnallista tietoisuutta ja aktiivisuutta. Yhteinen nimittäjä tuolle joukolle on yhteiskuntavastuun kantaminen.

Viitattuaan liiton tavoiteohjelmaan Luhtala kertoo VML:n tulleen kutsutuksi järjestötukijaksi kansalaisaloitteelle. Kutsu on kuultu ja siihen on Roope Luhtalalle vastattu kieltävästi, viitaten hänen itsekin viittaamiin sääntö- ja tavoiteohjelmakohtiin. Kummallista, että vastausta on syytä myöhemmin julkisuudessa kyseenalaistaa.

Varusmiesliiton puolesta ilmaisen järjestön ottavan vakavasti tämän annetun julkisen palautteen järjestömme toiminnasta. Jatkossakin jatkamme toimintaamme alati kehittäen, varus- ja siviilipalvelusmiehiä kuunnellen sekä sääntöjä kunnioittaen.

Henkilökohtaisesti pidän erittäin loukkaavana ja huonona käytöksenä sitä, että runsaan kannatuksen saavuttaneen kansalaisaloitteen esittäjät hyökkäävät tarkoitushakuisin ja virheellisin väittämin kohteliaasti kampanjasta kieltäytyneen järjestön kimppuun. Toivon että julkinen keskustelu asevelvollisuudesta jatkuu sillä kansalaisaloitteen esiin nostamat ongelmat ja tavoitteet on helppo jakaa, mutta toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi ovat hyvin liitolla erilaiset.

Rauhaa!

Toimituksen poiminnat