Roope Luhtala

Metsien ja muiden maa-alueiden verotusta kannattaisi nostaa

Kokoomuksen kansanedustaja, Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja ehdottaa sekä kiinteistöveron että metsäveron korottamista. Maataloustuottajien keskusjärjestö taas vastustaa veronkorotuksia jyrkästi.

 

Maanomistuksen verotusta kannattaisi kuitenkin Katajan ehdotuksen mukaisesti nostaa. Ilmainen maanomistus on jatkuva tulonsiirto köyhiltä maata omistamattomilta rikkaille maanomistajille.

 

Vastikkeetonta maanomistusta, eli yksinoikeutta hallita maa-aluetta, voi verrata vastikkeettomaan taksilupaan, eli yksinoikeuteen liikennöidä maa-alueella. Kun valtio antaa vastikkeettomia yksinoikeuksia luonnonresursseihin joillekin kansalaisille, rikkoo tämä perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuusperiaatetta. Yksinoikeuksista luonnonresursseihin tulisi aina laskuttaa yksinoikeuksien haltijoilta yksinoikeuksien arvo. Jos taksilupajärjestelmä halutaan pitää voimassa, tulisi taksiluvat toistuvasti huutokaupata tietyksi määräajaksi kuten radiotaajuudet tällä hetkellä huutokaupataan.

 

Maanomistusveroa usein kritisoidaan sillä perusteella, että se rokottaisi syrjäseudulla omassa mökissään asuvaa köyhää mummoa. Maanomistusvero kuitenkin käytännössä hyödyttäisi kaikkia keskimääräistä vähemmän maata omistavia keskimääräistä enemmän maata omistavien kustannuksella.

 

Jos Suomen maaomaisuuden arvo on 300 miljardia euroa, olisi maanomistusveron korottaminen tulonsiirto niiltä kansalaisilta, jotka omistavat maata yli (300 mrd / 5 milj =) 60 000 eurolla, niille kansalaisille, jotka omistavat maata alle 60 000 eurolla.  Koska syrjäseudulla asuvan mummon tontti todennäköisesti maksaa alle 60 000 euroa, hyötyisi mummo maanomistusveron korottamisesta.

 

Maanomistusvero maan kehittämättömästä arvosta on reilu ja vaikeasti kierrettävä vero, joka tehostaa maankäyttöä. Maan kehittämättömän arvon verottaminen ei aiheuta taloudellisia haittavaikutuksia työn verottamisen tavoin, sillä maa ei vähene sillä että sitä verotetaan, kun taas työn verottaminen vähentää työn tekemistä. Maanomistusveron tuottopotentiaali Suomessa on n. 20 miljardia euroa, eli sillä voitaisiin korvata kokonaan n. 12 miljardia tuottavat tulo- ja varallisuusverot. Edistyspuolue kannattaa sitä, että rakennuksiin kohdistuvan kiinteistöveron sijasta verotettaisiin maapohjan kehittämätöntä arvoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Säädetään yksintein varallisuusvero kaikelle omaisuudelle. Miljoonalukaali kilauttaisi valtion kassaan mojovan summan vuodessa. Myös autot, veneet, kesämökit, arvopaperit ja talletukset toisivat arvokkaita euroja yhteiseen pussiin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Työn tulokset kuuluvat työn tekijälle, eikä niitä ole moraalisesti oikein varastaa. Irtaimesta omaisuudesta perittävää veroa on myös helppo kiertää piilottelemalla omaisuutta tai siirtämällä omaisuus ulkomaille.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ja työntekijä korvannee työkalukustannukset työnantajalle tai tekee tuloksen omasta pakista löytyvillä kaluilla.

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg

Ei kannata verottaa työta ja yrittäjyyttä vaan monopolioikeuksia, eli ensisijaisesti maata. (Suomen maan arvo on muuten n. 700 miljardia eikä 300). 3% maa-arvoveron tuotto olisi 21 miljardia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Mistä sait lukeman 700 miljardia?

Käyttäjän KajRisberg kuva
Kaj Risberg Vastaus kommenttiin #5

Karkeasti tyypillisillä jakosuhteilla. Suomen asuntovarallisuuden markkina-arvo on 700 miljardia. Varovasti arvioiden (asuntomaan) tontin ja rakennnuksen jakosuhde on maassa keskimäärin 50/50 eli asuntomaan arvo on 350 mrd. Jos asuntomaa on taas puolet koko maa-arvosta (kaupalliset kiinteistöt, teollisuuuskiinteistöt, luonnolliset monopolit, resurssit jne.) tulee maan kokonaisarvoksi 700 mrd. (Markkina-arvo eli tyypillisesti myös käypä arvo ja verotusarvo).

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vai on Suomen maapohjan hinta 10.000 euroa / ha eli saman hintaista kuin raivattu peltomaa tai hyvälaatuinen suuripuinen metsämaa ? Sopisiko kysyä, mistä moinen arvostusmääritelmä on peräisin ?

Tämä esittämäsi mestäverotus olisi painajainen niille, joilla sattuu olemaan taimikoita varsinkin Savon tasolta pohjoiseen katsottuna, jossa tukkipuun kasvaminen järeäksi vie se 100 - 150 vuotta. Saa siinä veroja ja perintöveroja maksella tilipussia odotellessa sukupolvi jos toinenkin.

Tyhmä ehdotus koko Katajan metsävero.

Sikäli vielä, että kolme viisasta miestä Holmström, Korkman ja Pohjola sanoivat toissapäivänä, että veroja ei saa enää nostaa, vaan on säästöjen aika.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Suurin osa maan arvosta tulee tonttimaasta, joka on arvokasta verrattuna peltoon tai metsään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka monta tonttia olet lohkonut tuohon 300 miljardiin ?

Mitä ihmettä tonttimaalla on tekemistä metsien kanssa ?

Antti Jokinen

Kauhea tuulahdus sosialismin ajoista. Jätetään nyt maanomistajat jo rauhaan. Ovat vuosisatojen aikana ihan riittävästi kantaneet kortensa kekoon.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Omistatko yhtään maata? Taitaa olla kateus päällimmäinen motivaattori?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Omistan, perimmäinen motivaatio on verotuksen järjestäminen tehokkaalla tavalla.

Mikael Kerokoski

Edistyspuolue on näköjään samanlainen komukkapuolue kuin nyt eduskunnasakin tuseeraavat. Hoitakaa ne menoreijät ensin luntoon ja katsellaan sitten niitä veronkorotuksia.

Heli Hämäläinen

Isäni oli metsäliiketieteen professori ja itse olen ekonomi.

Kerronpa sinulle vähän historiaa. Suomessa oli metsäverotus, jossa verotettiin metsän kasvua. Maapohjat oli tyypitetty ja kasvu arvioitiin sen perusteella. Näin maksettiin maapohjasta veroa, joka siis perustui sillä olevan puuston teoreettiselle kasvulle.

Sitten siirryttiin pinta-alaverotuksesta myyntivoiton verotukseen. Samalla metsäkaupat tulivat arvonlisäverollisiksi myynneiksi. Tämän vuoksi metsänomistajan tulee rekisteöityä arvonlisäverovelvolliseksi, että saa vähentää ostopanoksiin liittyvän arvonlisäveron.

Pinta-alaverotus verottaisi metsän kasvusta, josta verotettaisiin uudelleen metsää myytäessä. Kuitenkin Suomessa metsän omistaminen ei tuo juurikaan mitään lisäoikeuksia maahan tulenteko-oikeuden, metsästysoikeuden ja puuston käytön lisäksi. Puuston käytöstä pitää raportoida oma käyttö sekä metsästäminen edellyttää lupia.

Jos siis tulet marjastamaan alueelle, jonka omistamme ja katkot siellä taimia, tai hirvi käy, kärsimme vahinkoa myymättömästä puusta. Mutta saamme maksaa veroa tuosta maapohjasta, jonka päälle tulet marjoja poimimaan. Tämä laittaa jokamiehenoikeudet verolle. Esimerkiksi tuollainen läänikohtainen liikkumislupa voisi olla paikallaan hintaan 80 euroa ja sitten jokaisesta ajoneuvosta metsätiellä 120 euroa tuulilasiin merkittävällä tunnuksella.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Kuten alkuperäisestä kirjoituksesta voi lukea, ehdotan mm. tulo- ja varallisuusverojen korvaamista maanomistusverolla. Myös arvonlisäveroa olisi mahdollista laskea huomattavasti, mikäli maanomistusveron tuottopotentiaalia hyödynnettäisiin nykyistä enemmän.

Heli Hämäläinen

Maan hinta syöksyisi nollaan tai maanomistus yleisesti Suomessa olisi kuin tappiollisen golfkentän omistamista.

Mutta hauska on tietää edistyspuolueen linja. En todellakaan äänestä tai tue.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Miksi kaiken maa-alan pitäisi olla taloudellisessa käytössä? Ympäristön kannalta olisi itseasiassa parempi, että maata olisi myös tuottamattomana.

Nykymuotoisessa kapitalismissa luonnonvaroja ylikäytetään oikeastaan juuri sen takia, että uusien luonnonresurssien valtaaminen taloudelle on erityisen kannattavaa. Tämä vääristää resurssien käytön markkinoita, eikä kierrätys sen vuoksi ole taloudellisesti tarpeeksi kannattavaa.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Tässä maanomistuskysymyksessä pitää erotella historiallinen tilanne, ja nykypäivä. Ennen toki oli suurmaanomistajia, esim. aatelia jotka olivat saaneet maansa perusteetomana etuoikeutena, mutta nykypäivänä suurin osa yksityisestä maasta on ostettua, joten mistään etuoikeudesta ei tuon maan omistajan kohdalla voi puhua. Jos maan omistaja haluaa pitää maansa tuottamattomana, on hänellä siihen täysi oikeus. Kysymyshän on juuri valinnan vapaudesta. Hajautettu vallankäyttö on vapauden edellytys, eikä suinkaan päinvastoin.

Itse asiassa vuosisatojen kehitys on keikauttanut tämän maanomistusasian aivan toiseen suuntaan. Enää ongelma eivät ole maita omistavat yksittäiset feodaaliherrat, vaan se feodaaliherra on itse kapitalistinen järjestelmä, joka haluaa kaikki maat omaan kontrolliinsa. Maan verotus olisi yksi lisäaskel tuossa kehityksessä, kaikki maa olisi pian megakorporaatioiden hallinnassa.

Toimituksen poiminnat