*

Roope Luhtala

Työn verotuksesta voidaan luopua - luonnos Edistyspuolueen varjobudjetiksi

Ohessa luonnos Edistyspuolueen varjobudjetiksi, kirjoitus ei edusta puolueen virallista kantaa.


YLEISTÄ


Edistyspuolueen varjobudjetti on liberaali vaihtoehto nykyiselle jatkuvasti velkaantuvalle valtiontalouden hoidolle. Varjobudjetissa valtion tulot ovat menoja suuremmat ja veroylijäämä jaetaan kansalaisille. Työn verotuksesta on luovuttu kokonaan, ja verotus perustuu pelkästään haittaveroihin. Budjetti sisältää myös merkittäviä menoleikkauksia mm. yritystukiin, maataloustukiin, aluetukiin, kulttuuri- ja koulutusmenoihin ja muihin valtion ei-välttämättömiin toimintoihin. Sosiaali- ja terveyskuluista valtaosa siirtyy sosiaaliturvatilimallin kuluiksi. Varjobudjetti sisältää vain suuntaa-antavia lukuja, sillä dynaamisia vaikutuksia on vaikea arvioida.


Varjobudjetin keskeisimmät muutokset, eli sosiaaliturvatili ja maanomistusvero, ovat käytössä Singaporessa ja Hong Kongissa, jotka tunnetaan menestyvinä ja taloudellisesti vapaina valtioina. Hong Kongissa maanomistusverolla kerätään kolmasosa verotuloista. Singaporessa sosiaaliturvatilijärjestelmä on ollut käytössä vuosikymmeniä, ja tilin avulla sekä terveydenhuolto että sosiaaliturva on onnistuttu toteuttamaan tehokkaasti ja kannustavasti.


Varjobudjetin vuotuiset  haittaverotulot ovat 30 miljardia euroa (nykybudjetissa verotulot ovat  38,2  miljardia ja lisäksi velkaa otetaan 7,3 miljardia). Valtion menot  ovat varjobudjetin menoleikkausten jälkeen 21,2 miljardia euroa  (nykybudjetissa 52,4 miljardia euroa), ja verotulojen ja valtion menojen erotus, eli 8,8 miljardia, lisätään vuosittain kansalaisten sosiaaliturvatileille.
 

 

VALTION TULOT


Työn verottamisen lakkauttamisesta seuraavat dynaamiset positiiviset vaikutukset ovat merkittävät. Työstä perittäviä veroja ovat mm. tulovero, pääomavero, perintövero, arvonlisävero ja yritysten voitoistaan maksama yhteisövero. Tuloveron lakkauttaminen nostaa suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyä, sillä veron poistamisen jälkeen suomalaisen työn hinta laskee, ja yritykset voivat myydä tuotteitaan ja palvelujaan edullisemmin. Perintöveron lakkauttaminen vähentää perintöäjakavien kansalaisten tarvetta muuttaa Ruotsiin tai Viroon, joissa perintöveroa ei kerätä. Arvonlisäveron ja yhteisöveron lakkauttaminen vähentää yritysten verobyrokratiaa, ja kyseisten verojen lakkauttaminen laskee yritysten keskinäisen kilpailun seurauksena yritysten tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hintoja, joten näiden verojen lakkauttaminen hyödyttää pääasiassa suomalaisia kuluttajia. Myös pääomaveron lakkauttaminen laskee yritysten tarjoamien tuotteiden ja palvelujen hintoja, sillä sijoittajat pystyvät täyttämään pääoman tuottovaatimuksensa aiempaa pienemmällä myyntikatteella.


Mikäli arvonlisäveron lakkauttaminen ei EU:n säädösten takia onnistu, tulee vero laskea mahdollisimman matalaksi, ja sen tuotto tulee tallettaa kansalaisten sosiaaliturvatileille.


Työn verottamisen sijaan Edistyspuolue verottaisi pelkästään haittoja, kuten

- maanomistusta

- hyödykkeiden ulkoishaittoja eli mm. saastutusta (energiantuotanto, lannoitteet, tupakansavu)

- rikoksia (huomioiden myös kiinnijäämisriskin)

- teiden käyttöä, vaaran aiheuttamista, pakokaasuja ja meluamista (liikenne)

- eläinten yksilönvapauksien rajoittamista (tehoeläintuotanto)

- luonnonvarojen käyttöä (radiotaajuudet, riista- ja kalakannat, mineraalit)


Haittaveroista merkittävin on maan kehittämättömästä arvosta perittävä maanomistusvero, jonka tuottopotentiaali Suomessa on n. 20 miljardia euroa. Maanomistajalla on monopoli omistamansa sijainnin hyödyntämiseen, ja koska sijainti ei ole työn tulosta, on reilua että maanomistajilta verotetaan hänen yksinoikeudellaan hallitsemansa sijainnin vuosivuokra, ja tilitetään se kaikille kansalaisille, joilla periaatteessa on yhtäläinen oikeus hyödyntää kyseistä sijaintia. Maanomistusvero on tulonsiirto kaikilta keskimääristä enemmän maata omistavilta keskimääräistä vähemmän omistaville. Suomen maa-alueiden kokonaisarvo on n. 300 miljardia euroa, joten maanomistusvero on tulonsiirto yli 55 000 euron arvosta maata omistavilta alle 55 000 eurolla omistaville. Koska maanomistusvero ei vähennä taloudellista toimeliaisuutta, tulee sen tuottopotentiaali periä täysimääräisesti ennenkuin työtä aletaan verottaa. Taloustieteilijöiden enemmistö pitää maanomistusveroa työn verottamista parempana verotusmuotona.


Hyödykkeiden ulkoishaittoja tulisi verottaa tuotetun haitan mukaan. Lannoitepäästöjä ei tällä hetkellä veroteta lainkaan, kun taas energiantuotantoa, ja alkoholin, makeisten, virvoitusjuomien sekä tupakan kulutusta verotetaan 6,7 miljardia tuottavilla valmisteveroilla. Edistyspuolue laskisi näistä virvoitusjuomien ja makeisten verotusta, sillä niiden ulkoishaitat ovat vaikeasti arvioitavissa ja elintarvikkeiden luokitteluun liittyy tulkinnanvaraisuutta. Lannoitteiden verotusta voitaisiin vastaavasti nostaa, jolloin valmisteverojen tuotto pysyisi n. 6,7 miljardissa eurossa.


Rikosten tuottamista haitoista peritään tällä hetkellä sakkoina tuotettua haittaa vastaava arvo. Tämä voi kuitenkin kannustaa rikoksiin, jotka tuottavat taloudellista hyötyä, ja joiden kiinnijäämisriski on pieni. Rikoksista perittäviä sakkoja tulisi korottaa jakamalla tuotettu haitta kiinnijäämisriskillä, jolloin taloudellinen kannustin tehdä rikoksia poistuisi. Valtion sakkotulot vuonna 2013 olivat 105 miljoonaa euroa, ja summan voidaan arvioida kolminkertaistuvan kun kiinnijäämisriski otetaan huomioon.


Teiden käyttöverolla (arvioitu tuotto 2 miljardia) korvattaisiin nykyinen autovero (tuotto 1,2 miljardia) ja ajoneuvoveron perusosa (tuotto 0,7 miljardia). Teiden käyttöveroon hinnoiteltaisiin mukaan ajoneuvojen aiheuttamat pakokaasu- ja meluhaitat, sekä niiden aiheuttamien vaaratilanteiden haitan arvo. Koska haitat ovat suurempia asutuskeskusten lähellä ajettaessa, ei pelkällä polttoaineen verotuksella saada kohdistettua haittoja tarkasti, vaan lähinnä haja-asutusalueilla ajavat maksaisivat tällöin kohtuuttoman suurta haittaveroa polttoaineidensa hinnoissa. Teiden käyttövero tulee toteuttaa vain mikäli toteutustapa ei loukkaa kansalaisten yksityisyydensuojaa, ja mikäli veron keräämiskustannukset ovat kohtuulliset suhteessa veron tuottoon.


Tehoeläintuotanto rajoittaa eläinten yksilönvapauksia. Tehoeläintuotantoa tulisi verottaa sen mukaan, kuinka paljon tuotannosta aiheutuu eläimille haittaa. Eläinten oletettua huonommasta kohtelusta tulisi myös määrätä tuntuvat sakot. Tehoeläintuotannon veron tuottoarvio on miljardi euroa.


Hyödyntämisoikeudet rajallisiin luonnonvaroihin, kuten radiotaajuuksiin, riista- ja  kalakantoihin, turpeeseen sekä mineraaleihin tulisi myöntää eniten tarjoaville. Metsästys- ja kalastusoikeudet myytäisiin tällöin yhden hinnan huutokauppamenetelmällä. Turpeen ja mineraalien  hyödyntämisoikeudet annettaisiin toimijalle, joka tarjoutuu maksamaan eniten kaivettua turve- tai mineraalitonnia kohti. Radiotaajuudet voidaan huutokaupata kuten nykyään. Hyödyntämisoikeuksien tuotot eivät oletettavasti ole merkittävät.


Valtion tulot:

- Maanomistusvero 20 miljardia

- Valmisteverot 6,7 miljardia

- Sakot 0,3 miljardia

- Teiden käyttöverot 2 miljardia

- Tehoeläintuotantovero 1 miljardi


Yhteensä: 30 miljardia euroa
 

 

VALTION MENOT


Edistyspuolue laskisi valtion nykyisiä 54,2 miljardin kuluja seuraavasti:


Kokonaan poistettavat momentit:

- Kuntien valtionosuudet (8,4 miljardia)

- Maa- ja metsätalousministeriön kulut (2,7 miljardia)

- Työ- ja elinkeinoministeriön kulut (3,4 miljardia).

- Maksuton korkeakoulutus (2,8 miljardia), korkeakoulutuksen voisi rahoittaa sosiaaliturvatilin 29300 euron alkupääomalla.

- Opintotuki (900 miljoonaa), opintotuki korvattaisiin sosiaaliturvatilijärjestelmällä.

- Kehitysapu (900 miljoonaa)

- Taide- ja kulttuurituet (500 miljoonaa)

- Energiaverotuki (256 miljoonaa)

- Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle (278 miljoonaa)

- Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (86 miljoonaa)

Yhteensä 20,22 miljardia euroa.


Huomattavasti pienenisivät seuraavat momentit:

- Sosiaali- ja terveysministeriön kustannukset laskisivat 60% siirryttäessä kannustavampaan sosiaaliturvatilimalliin. Säästöä 12,1 miljardia * 0,6 = 7,26 miljardia

- Verohallinnon toimintamenot (nyk. 400 miljoonaa -> 100 miljoonaa) laskisivat 300 miljoonaa.

- Eläkemenot tippuisivat sosiaaliturvatilimallissa 60% eli säästöä 8,7 miljardia * 0,6 = 5,22 miljardia.

Säästöä ylläolevilta momenteilta 12,78 miljardia


Yhteensä säästöt 33 miljardia


Valtion kulut leikkausten jälkeen 21,2 miljardia euroa.
 

 

SOSIAALITURVATILI


Valtion menojen ja tulojen erotus 8,8 miljardia euroa maksettaisiin kansalaisten sosiaaliturvatileille. Kansalaista kohti tämä olisi 1630 euroa vuodessa. 18-vuotiaalle kansalaiselle olisi siis täysi-ikäiseksi tultuaan kertynyt 29300 euroa säästöjä sosiaaliturvatililleen. Sosiaaliturvatilin säästöillä voi rahoittaa opiskelunsa, sosiaaliturvansa ja terveydenhoitonsa, ja mikäli tilillä on säästöjä eläkeiässä, saa tilinomistaja ne itselleen. Sosiaaliturvatili voitaisiin toteuttaa muuten pääpiirteissään samoin kuin ajatuspaja Libera on perustilimallissaan ehdottanut, paitsi Edistyspuolueen mallissa tilisaldo kasvaisi vuosittain vain valtion menojen ja tulojen erotuksen verran, sillä tuloverosta olisi luovuttu.


Sosiaaliturvatilin säästöt voivat olla osittain laskennallisia, sillä ei ole oletettavissa että kaikki kansalaiset nostavat tilinsä tyhjäksi yhtä aikaa. Valtio huolehtisi myös niiden kansalaisten sosiaaliturvasta, joiden tilisaldo ei riitä kulujen kattamiseen. Miinukselle menneillä tilisaldoilla olisi kuitenkin pankkilainaan verrattavissa oleva takaisinmaksuvelvollisuus, mikäli tilinhaltija todetaan myöhemmin kykeneväksi maksamaan miinussaldon takaisin.


Rahan laittaminen sosiaaliturvatilille on käytännössä sama asia kuin perustulon jakaminen niille kansalaisille, joiden tilisaldo on positiivinen. Niille, joiden saldo on miinuksella, ei kuitenkaan kannata jakaa haittaverotuloa suoraan, vaan on parempi kasvattaa sillä oletusarvoisesti tilisaldoa, sillä näin saldo voi nousta positiiviseksi.


Sosiaaliturvatili vähentää nykyisiä sosiaali- ja eläkekuluja huomattavasti, sillä tili luo henkilökohtaisen kannustimen pitää omat opiskelu- ja työttömyyskustannuksensa matalina. Koska tilisaldon saa itselleen eläkkeellä, vähentää tilin käyttöönotto valtion nykyisiä eläkevastuita.

 

 

KUNTIEN TARJOAMAT PALVELUT

 

Kunnat rahoittavat palvelunsa tällä hetkellä tuloista perittävällä kunnallisverolla. Tavoitteena on luopua työn verotuksesta myös kunnallisveron osalta, jolloin kuntien lakisääteisiä palveluvelvoitteita tulisi karsia, sekä muuttaa kuntien tarjoamia palveluja maksullisiksi.  Mikäli kuntien nyt tarjoamat koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut muuttuisivat maksullisiksi, voisivat kansalaiset rahoittaa ne sosiaaliturvatiliensä säästöillä. 

 

Edistyspuolue pitää tärkeänä että valtio ei pyri vaikuttamaan kansalaisten asuinpaikan valintoihin aluepoliittisilla tuilla, vaan että muuttoliikkeiden taloudelliset insentiivit määräytyvät markkinoilla. Varjobudjetissa säilytettyjä valtion budjetin koulutus-, sosiaali- ja terveysmenoja voidaan kuitenkin siirtää kuntien käytettäväksi, mikäli on oletettavaa että kunnat osaavat paikallistuntemuksensa avulla käyttää rahat tehokkaammin.

 

 

MUUTA

 

Vaikka työn verottamisesta luopuminen aiheuttaa huomattavat positiiviset kerrannaisvaikutukset, voitaisiin taloustilannetta edelleen parantaa seuraavista valtion toiminnoista tai säädöksistä luopumalla:

- Asevelvollisuuden lakkauttaminen aiheuttaisi kansantaloudelle miljardien eurojen positiiviset vaikutukset, sillä vapaaehtoismallissa armeijan suorittaisivat nykyistä useammin ne, joiden työ- ja opiskelutilanteeseen asepalvelus parhaiten sopii.  Tällöin asepalveluksen suorittaminen ei enää lyhentäisi työuria yhtä paljon kuin nyt, ja lisäksi matalan tuottavuuden siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista voitaisiin luopua. Nykyisen suuruinen reservi on mahdollista muodostaa vapaaehtoismallissa nykyistä pienemmällä kansantaloudellisella kustannuksella maksamalla varusmiehille kilpailukykyistä palkkaa.

- Kauppojen aukiolorajoituksista luopuminen tehostaisi päivittäistavarakauppaa, ja karsisi nykyjärjestelmän aiheuttamia päällekkäisiä toimintoja. Tällä hetkellä kaupat myyvät päivittäistavaroita päivisin, ja huoltoasemat ja kioskit öisin. Päällekkäisten jakeluketjujen kustannukset maksaa kuluttaja kalliimpien päivittäistavaroiden muodossa.

- Alkon monopolista luopuminen. Alkoholin jakelu on kustannustehokkaampaa hoitaa päivittäistavarakauppojen kautta. Mikäli alkoholin jakelu vapautettaisiin kauppoihin, laskisi  tämä ruoan hintaa, sillä kaupat saisivat alkoholin myynnistä lisätuloja, ja kauppojen keskinäisen kilpailun seurauksena hyöty jakautuisi muita päivittäistavaroita ostaville asiakkaille. Alkoholin myynti voidaan vapauttaa ilman että alkoholin valmisteveroa muutetaan.

- Henkilöliikenteen kilpailunrajoituksista luopuminen. Linja-autoliikenteen sääntelyä tulisi vähentää ja kannattamattomien bussilinjojen tukeminen lopettaa. Kannattamattomia linjoja ei tällöin enää ajettaisi, ja kannattavien linjojen lippujen hinnat laskisivat nykyisestä. Myös taksiliikenteen sääntelystä tulisi luopua. VR tulisi yksityistää ja raideliikenne avata kilpailulle. Näin raideliikenne tehostuisi automaattisesti, kun kuluttajat voisivat valita itselleen kustannustehokkaimman palveluntarjoajan.

- Yleissitovien työehtosopimusten lakkauttaminen lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta, ja parantaisi Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.

- Kaksikielisyydestä luopuminen aiheuttaisi merkittäviä kustannussäästöjä. Ruotsinkieleltä tulisi poistaa toisen virallisen kielen asema. Kunnilla olisi tällöin vapaus tarjota palveluja myös ruotsinkielellä, mikäli kunnan asukkaat näin haluavat.


Lähteet ja lisätietoa:

Valtion tulot ja menot vuodelta 2012:

http://talousarvio.juuso.org/

Maanomistusverosta:

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/168

http://roopeluhtala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141180-maanomistusvero-ja-t...

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2014/05/maanomistus-on-immateriaalio...

Teiden käyttöverosta:

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?uuid=d99408b7-3981-4771-85...

Liberan perustilimalli:

http://www.libera.fi/perustili/perustili-koottu-aineisto/

Edistyspuolueen viralliset kannat:

http://edistyspuolue.fi/edistyspuolue-kannat/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Maanomistusvero voi kuulostaa oikeudenmukaiselta, mutta olen toista mieltä. Suomalainen ihminen pitää omistamista, joten on kaikkein paras että omistusta on hajaitettu ja ihmisillä on pieniä tontti-, pelto-, metsäpalstoja. Meidän ei ole vielä mikään pakko tehostaa maan käyttöä, johon tälläinen maanomistusvero ajaisi.

Jotkin haittaverot on ihan hyvä juttu, mutta ei voida sentään verottaa ihmisiä "ulos" Suomesta (siis menemään ostoksille ja viettämään vapaa-aikaa ulkomaille).

Mitä eroa on siinä, että maksaako ihmiset veroja vai laittavat rahaa sosiaaliturvatilille? Mainitsit, että "- Eläkemenot tippuisivat sosiaaliturvatilimallissa 60%.." Miten tämä sitten tapahtuu? Minkä summan (tai %-osuuden) ihmiset sitten laittaisivat sivuun eläkettä varten?

Entä jos ihminen eläisi koko ikänsä sosiaaliturvan varassa? Menisikö tili miinukselle? Periytyisikö velat? Entä eläke?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Maanomistusvero hajauttaa maanomistusta, sillä sen seurauksena maanomistajien on vaikeampi pitää hallussaan suuria maa-alueita, sillä yksinoikeudesta maa-alueeseen tulee maksaa veroa.

Tilien miinussaldot eivät periytyisi.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Nina Palomäki

Sitä se ei taida tehdä, koska välttämättä pienen maapläntin omistajalla ei ole mahdollisuutta tehokkaaseen maan käyttöön, ja tehokasta maan käyttöä täytyisi olla, että saa rahaa veron maksuun.

Nytkin kiinteistövero tuntuu kaikkein kipeimmin pienituloisten kukkarossa.

Karli Kalpala

Onko varjobudjetin yhteydessä laskettu tai muuten arvioitu maanomistusveron vaikutusta maa-alaintensiivisien PK-yrityksien kykyyn toimia? Esimerkiksi pienviljelytoimintaan etc.

Siirtyisikö vastuu isoille toimijoille joilla on suurluusluokan tuomat tehokkuusedut? Mitkä on kerrannasivaikutuset tätä kautta esimerkiski työllisyyteen?

-just interested

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Yleisesti ottaen on hyvä että viljelytoiminta siirtyy senkokoisiin yksiköihin, joissa toiminta on tehokkainta. Jos viljelytoiminnasta vapautuu työvoimaa maanomistusveron seurauksena muille toimialoille, on tämä positiivista, sillä tällöin Suomen kokonaistuottavuus ja elintaso kohoavat.

Artturi Laitakari

Tiettyä naivismia havaittavissa varjobudjetissa.

Amerikan taloutta tutkiessa tulee selvästi esiin että yrityksen kohonneet tulot nostavat voittoja, eivät laske hintoja.

Kilpailu laskee hintoja ja se vaatii valtion sääntelyä, valtion pitää suojella pieniä yrityksiä ja verottaa voittoja jotta yritysten KANNATTAISI sijoittaa teknologiaan ja tehostamiseen eikä vain maksaa osinkoja.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Veronalennukset siirtyvät tutkitusti hintoihin: https://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedot...

Jos valtio suosii pieniä yrityksiä, johtaa tämä suurten yritysten keinotekoisesti kannustettuun jakautumiseen pienemmiksi, jolloin mm. hallinnollisen byrokratian määrä kasvaa.

Jos voittoja verotetaan Suomessa, niin tämä kannustaa sijoittajia sijoittamaan rahansa yrityksiin, jotka toimivat sellaisissa maissa, joissa voittoja ei veroteta (kuten mm. Viro).

Artturi Laitakari

Tekeekö varjobudjetti metsäteollisuuden kannattamattomaksi?

Se on suomen talouden tärkein tukijalka.

Toimituksen poiminnat