Roope Luhtala

Valtion telakkasijoitus on järjetön

  • Toimitusjohtaja Bernard Meyer
    Toimitusjohtaja Bernard Meyer

Suomen valtion omistama Teollisuussijoitus on ostanut 30% osuuden Turun telakasta. Saksalaisen telakkayhtiö Meyer Werftin osuus on 70 prosenttia. 

 

Ostos oli järjetön, sillä enemmistöosakkaana Meyer Werftillä on hyvät mahdollisuudet pelata Suomen tytäryrityksen voitto toiseen maahan siirtohinnoittelulla tai lainajärjestelyillä, jolloin Suomen valtio ei saa sijoitukselleen tuottoa. Meyer Werft voi pitää tällöin Turun telakan voitot kokonaisuudessaan itse, ja välttyy myös maksamasta yhteisöveroa Suomeen.

 

Jos Suomen valtion omistamien osakkeiden osinko-odotukset ovat mitättömät, on myös osakkeiden markkina-arvo on lähellä nollaa. Tällöin valtion tekemä sijoitus hyödyttää vain Meyer Werftiä, joka sai telakan tämän seurauksena 30% markkinahintaa halvemmalla, ja sijoitus on käytännössä sijoituksen suuruinen tulonsiirto suomalaisilta veronmaksajilta Meyer Werftin osakkeenomistajille.  Veronmaksajilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta edes tietää lahjoituksen suuruutta, sillä valtio ei kerro osakkeiden ostohintaa.

 

Työministeri Lauri Ihalainen  (sd.) kertoo tiedotteessaan: ”Ratkaisu mahdollistaa myös valtion myöhemmän irtautumisen sijoituksesta, jolloin Meyerista tulisi telakan ainoa omistaja. Lisäksi osapuolet ovat sopineet yhtiön tulevaisuuden vakauttavista, merkittävistä investoinneista.”

 

Oleellinen kysymys on kuitenkin se, että miksi Meyer Werft haluaisi ostaa Suomen valtion omistamat osakkeet, sillä se voi käytännössä saada Turun telakan voitot kokonaisuudessaan itselleen jo nytkin. Valtion omistamia osakkeita tuskin kannattaa ostaa siitäkään syystä että valtio luultavasti mielellään jatkaa "innovaatiotuen" jakamista telakalle, jota se itse omistaa. Telakalla seuraavaksi rakennettaville aluksille on jo myönnetty laivanrakennuksen innovaatiotukea 10 miljoonaa euroa, joka on myös käytännössä suora tulonsiirto Meyer Werftin osakkeenomistajille.

 

Enemmistöosakkaan väärinkäyttöuhkaa pidetään pörssiyhtiöissä niin suurena, että vähemmistöosakkaita suojellaan lunastusvelvollisuudella, jonka avulla he pääsevät osakkeistaan eroon markkinahintaan, mikäli joku ostaa yrityksestä enemmistön. On vastuutonta että poliittiset päättäjät asettavat valtion epäedulliseen vähemmistöosakkaan asemaan tarkoituksella.

 

Perheyritys Meyer Werftin toimitusjohtaja Bernard Meyer, jonka omaisuus on n. 700 miljoonaa euroa, tuskin tarvitsee tukea suomalaisilta veronmaksajilta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Risto Koivula

Valtion pitäisi kehittää lainsäädännöllisesti ulkomaalaisten enemmistöosakkaiden kanssa asioimista, ettei pääse tapahtumaan kusetuksia.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Käytännössä voittojen siirtämistä toiseen maahan on mahdotonta estää. Ongelma ratkeaa vain sillä että valtio ei tee sijoituksia yksittäisiin yrityksiin.

Risto Koivula

Valtiolla ei pidä olla pelkkä sijoittajaintressi. Valtiolla pitäisi olla teknologian kehittämisintressi, sillä valtiot kilpalevat tieteellä eivät numeroilla hallintarekistereissä. Jos Suomen tiedejärjetelmä ei olsi epäkunossa (hallitusten jäljiltä tietoisesti) voittojaan voisi joku "edistyksellinen" siirtää Suomeenkin päin.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #9

Valtiolla tulisi olla vain kansalaisten hyvinvoinnin maksimointi-intressi.

Teknologiaan panostaminen käytännössä karkoittaa sijoittajia, sillä heidän kannattaa sijoittaa sellaiseen maahan, jossa verovaroja ei käytetä teknologian kehittämiseen, ja jonka veroaste on tämän seurauksena matala.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Helander

Kauppa tuntuu käsittämättömältä mikäli luin oikein ettei sopimusehtoja voida julkistaa koska jostain epämääräisestä syystä niistä tehtiin taas salaisia.

Eikö voitaisi jo saattaa lait voimaan jonka mukaan Suomi Oy Ab ei voi sitoutua mihinkään kaupalliseen sopimukseen ellei sitä voida saattaa julkiseksi.

Martti Laines

Poliitikoilla on paniikki. Kun ei muuta osata, kaadetaan vaikka pari saavillista seteleitä Saksaan, että näyttäisi siltä, että homma on hanskassa ja saataisiin edes jotain hyviä uutisia suomalaisille.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kuka on "Meyer Werftin osakkeenomistaja"? Se on yhden perheen yritys, jossa ei ole osakkeenomistajia. Se on menestynyt toimimalla täsmälleen päinvastoin kuin suomalainen tai Aalto-yliopiston liikkeenjohto. Suomi voi kaupalla saada hyödykseen päinvastaisen toiminnan menestyksen.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Käsittääkseni GmbH-yrityksissä on yleensä osakkaita.

Ja vaikka jollain monen ihmisen omistamalla yrityksellä ei olisi osakkaita, täytyy yrityksen voitonjaosta olla vastaava järjestely, kuin mikä osakeyhtiössä on osakkaiden kesken.

Antti Jokinen

Ketkä on ne henkilöt Suomesta, jotka ovat olleet neuvottelemassa kaupasta?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Samaa ihmettelin minäkin.Suomen hallituksesta on siis yksi mies,kokoomuksen Vapaavuori neuvotellut ja tehnyt sopimuksen,ainakin täällä häntä ylistetään kuin messiasta.

En ole tiennytkään että yksi puolue ja yksi ihminen sopivat tällaiset bisnekset Suomessa.

Antti Jokinen

Toisella puolella on yli 200 vuotias menestyvä saksalaisyritys "haineen" ja meillä vaaalit edessä ja hallituksen näytöt -merkkisiä niin voisin kuvitella, että suomalaisia viety, kuin pässiä narussa ja hinnalla (ehdoilla) millä hyvänsä rustattu nimet paperiin. Toivottavasti olen väärässä. No parissa vuodessa varmaan näemme. Toivottovasti ei montaa miljardia palannut.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko Meyer Werftin omistamat osakkeet jotenkin etuoikeutettuja osingonjaossa tai meinaatko, ettei osinkoa jaeta ollenkaan?

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Taitaapi olla niin,ettei blogisti sen paremmin kuin kommentoijatkaan tiedä osakassopimuksesta, joka aina (aina) liittyy tällaisiin kauppasopimuksiin ja yhteisomistukseen. Siinä, joka on omistajien välinen sopimus, sovitaan mm. hallituspaikoista, osingonjaosta, luopumisehdoista, siirtohinnoittelustakin varsin usein yms.
Olen varma, että suomalaisen osapuolen oikeudet ja toki myös velvollisuudet on huomioitu osakassopimuksessa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Operatiivisella johdolla on aina mahdollisuus pyörittää liiketoimintaa siten, että tulos saadaan näytettyä toisessa maassa. Sopimuksiin ei ole käytännössä mahdollista kirjata siirtohinnoittelun estäviä kohtia. Lisätietoa: http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/hs-yritysten-k...

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Olet väärässä, mikäli lakia noudatetaan ja tilintarkastajien tehtävä on huolehtia, että näin tehdään. Siirtohinnoittelun pelisäännöt sovitaan varsin usein osakassopimuksessa. Olen toiminut kolmessa kv-tason yhtiön hallituksessa ja tiedän kyllä mihin otan kantaa. Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä kirjanpidosta vastaavat ovat viimekädessä omalla perätaskullaan vastuussa siitä, että rikollista toimintaa ei tapahtu. Turhapa tätä lienee sinulle selittää kun olet linjasi valinnut.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson Vastaus kommenttiin #14

Siirtohinnoittelulla voi pelata 100% firman rahoista ihan laillisesti. Osakassopimukseenkin voi kai kirjata ihan mitä osapuolet haluavat? Kysymys onkin siitä että mitä on kirjattu ja mitä on jätetty kirjaamatta ja miksi se on salaista?

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen Vastaus kommenttiin #14

Kyllä se niin on kuten Turunen tuossa mainitsee ja olen itsekin aivan varma, että valtio on sopimuksessa nämä kaikki kirjauttanut ihan mustana valkoiselle. On päivän selvää, että tämän luokan kauppojen yhteydessä on lakimiehet tonkinut koko tunkion ennen nimien kirjoittamista, koska kyseessä on valtion osakkuus.

Se on sitten eri asia kun puhutaan kahden yksityisomisteisen välisistä sopimuksista. Siellähän on paljon esimerkkejä kuinka tätä possunreikää käytetään hyväksi jopa terveyspalvelujen tuotannossa.

Ja tässä sitten onkin Roope vuorostaan aivan oikeilla jäljillä, sillä valtio on vain rahoittajana (omistajana) tämän Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kanssa joja vuorostaan on osakkaana tehdyssä kaupassa. Paljollako sitä ei kerrota, mutta antaa järjestelyn myötä mahdollisuuden tuohon veronkiertoon ja siirtelyyn.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #14

"Siirtohinnoittelun pelisäännöt sovitaan varsin usein osakassopimuksessa."

Ok, no kerropa minkälaisilla pykälillä estetään esim. seuraavanlainen tapahtumaketju:

1. Enemmistöosakkaana Meyer Werftillä on oikeus nimittää perustettavan yhtiön johtoon haluamansa itselleen myötämielinen johtaja.

2. Pitkään telakkateollisuudessa toimineella Meyer Werftillä on hyvät suhteet johonkin alihankkijaan, jonka kanssa voidaan sopia että alihankkija myy Turun telakalle tuotteita tai palveluita hintaan X+Y euroa, ja Meyer Werftille hintaan X-Y euroa. Koska Turun telakan johtaja oli Meyer Werftille myötämielinen, hyväksyy hän hieman ylihintaisen tarjouksen.

3. Turun telakan tulosta siirtyy järjestelyn avulla Meyer Werftin tulokseen, eikä perinteistä yhtiön sisäistä siirtohinnoittelua tarvinnut hyödyntää.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Siirtohinnoittelusta on omat ohjeistuksensa ja säädöksensä joiden mukaan on konsernissa toimittava. Ei siirtohinnoittelua voida toteuttaa ihan miten haluaa. Verohallinnon siirtohinnoittelua koskeva tulkinta ja OECD:n ohjeiden asema tulkintalähteenä on vahvistettu Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO:2014:33.

http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaa...

http://www.vero.fi/fi-FI/Verohallinnon_siirtohinnoitteluhanke_tuo(26234)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #15

Sirpa,
siirtohinnoittelu on yksi omaa erikoisosaamialuettani samoin kuin osakassopimukset.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #19

Seppo,sen uskon että on erikoisaluettasi. Kommenttini olikin tarkoitettu Janille.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Telakalla on töissä paljon suomalaisia ja ne kaikki maksavat veronsa Suomeen. Jos telakka olisi päästetty nurin olisi tulluit paljon työttömiä eli lisää kuluja valtiolle.

Olen Seppo Turusen kanssa samaa mieltä osakassopimuksesta, siinä on osakkaiden kesken sovittu miten asiat hoidetaan. Minun mielestäni ratkaisu oli hyvä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Osakassopimus estää turhia riitoja

Osakassopimus on tehokas tapa selkiyttää osakkeenomistajien keskinäisiä suhteita ja sopia mahdollisten konfliktien ratkaisutavoista.

Osakassopimus kannattaa laatia yhtiötä perustettaessa, mutta mikään ei estä sen laatimista toiminnan myöhemmässäkin vaiheessa. Osakassopimus on myös hyödyllinen väline yhtiön muutostilanteissa, kuten uuden osakkeenomistajan tullessa yhtiöön. Tällöin uusi osakkeenomistaja saadaan sitoutettua yhtiöön.

Mikä osakassopimus on?
Osakassopimus on osakkeenomistajien ja mahdollisesti myös yhtiön välinen sopimus, jolla sovitaan osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista yhtiössä sekä keskinäisistä suhteista.

Osakassopimusta ei ole laissa erikseen säännelty. Sitä kuitenkin koskevat yleiset sopimusoikeuden periaatteet ja esimerkiksi oikeustoimilaki. Osakassopimus ei myöskään voi olla pakottavan lainsäädännön vastainen, kuten osakeyhtiölain sivullisia suojaavien säännöksien vastainen.

Osakeyhtiölain vähimmäisnormisto ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa käytännössä takaa esimerkiksi vähemmistöön jääville osakkaille riittävää suojaa. Sopimuksella pyritäänkin usein täydentämään osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä sekä sopimaan menettelytavoista tilanteissa, joihin yhtiöjärjestys ja laki eivät ota kantaa. Osakassopimuksen laatimista kannattaa harkita silloin, kun osakkaat panostavat merkittävästi yhtiöön.

Mistä osakassopimuksessa sovitaan?
Osakassopimuksen sisältöä ja muotoa koskevan pakottavan lainsäädännön puute mahdollistaa osakassopimuksen räätälöimisen yhtiön omien tarpeiden ja päämäärien mukaiseksi.

http://www.lindblad.fi/osakassopimus

http://www.jarisotka.fi/osakassopimuksista-32011/

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokoomus on historiallisesti todella surkea tekemään bisnestä veronmaksajien rahoilla, toivottavasti tuota sopimusta pääsee joku ajatuskykyinenkin katsomaan.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Punapääoman hävitys aikoinaan kannattaa myös muistaa. Minulla meni siinä rytinässä henkivakuutusrahat.

Vaikka eihän se millään tavalla telakkasopimuksiin liity.

Toimituksen poiminnat